Vedenalainen elinympäristötietojärjestelmä I vaihe (VEHAB I) - Vesikasvitietojärjestelmän toteuttaminen

 

Hankkeen tausta ja tavoitteet

Vesikasveja ja vedenalaisia elinympäristöjä koskevaa tietoa kerätään vuosittain suuria määriä rannikon ja sisävesien seurantojen ja tutkimusten yhteydessä. VEHAB I -hankkeen tavoitteena on luoda tietojärjestelmä, jossa kerätty tieto on yhdenmukaisessa ja tehokkaasti hyödynnettävässä muodossa. VEHAB I –hanke tekee yhteistyötä vesikasvitietojärjestelmän toteuttamisessa Metsähallituksen LajiGIS-hankkeen kanssa.

Tietojärjestelmä tulee tukemaan vesipuite-, luonto- ja meristrategiadirektiivien toimeenpanoa sekä valmistelu- että raportointivaiheessa. Tietokanta edesauttaa merien aluesuunnittelua ja kestävää käyttöä kansallisella, maakunta- ja paikallistasolla. Järjestelmään tallennettavia aineistoja voidaan käyttää ympäristöhallinnon ja hallinnon ulkopuolisten toimijoiden hankkeissa erilaisiin tutkimustarkoituksiin. Käyttösovelluksia ovat mm. elinympäristöjen ja eliölajien levinneisyyden mallinnustyö.

Tietojärjestelmä tulee tukemaan myös HELCOMin Itämeren suojelu-suunnitelman (BSAP) ja Kansainvälisen biodiversiteettisopimuksen (CBD) liittyvää aineistojen kokoamista ja raportointia. Tietoja voidaan siirtää BORIS-ympäristövahinkojen torjunnan tilannekuvajärjestelmään, jota pelastusviranomaiset hyödyntävät esimerkiksi Suomen merialueilla tapahtuvien öljyonnettomuuksien torjunnan suunnittelussa.

Tietojärjestelmän sisältö

Vesikasvitietojärjestelmään tullaan sisällyttämään sekä ympäristöhallinnon omien tutkimusten ja seurantojen vesikasviaineistoja että hallinnon ulkopuolisten tahojen tuottamia aineistoja kaikkien käyttäjäryhmien hyödynnettäväksi.

Ympäristöhallinnon hankkeista järjestelmän tallennetaan mm.

  • vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU)) tuottama vedenalainen kasvillisuus- ja habitaattitieto
  • rannikon makrofyyttiseurannan aineistot koko Suomen rannikolta
  • ympäristöhallinnon seurannoissa kerättävät sisävesien vesikasviaineistot

Tietoaineistot tulevat sisältämään paikkatietoon sidottua kartoitus- ja seurantatietoa näytteenotosta, biologisista havainnoista, pohjan geologisesta rakenteesta ja muista ympäristötekijöistä. Vesikasveista ja vedenalaisista elinympäristöistä kerätty tieto tulee olemaan yhdistettävissä esimerkiksi vedenlaatutietojen kanssa.

Lisätietoja

Jouko Rissanen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 27.3.2013 klo 11.26, päivitetty 29.3.2023 klo 11.16