Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Maria Kämäri ja Petri Ekholm: Tarkempia arvioita jokien ravinnekuormituksesta Itäiseen Suomenlahteen

RSS
13.10.2020 Maria Kämäri ja Petri Ekholm

Joet kuljettavat Suomenlahteen noin 90 % ihmisten aiheuttamasta fosfori- ja 80 % typpikuormasta. Suomenlahden kustannustehokas vesiensuojelu edellyttää, että mereen päätyvän ravinnekuormituksen määrä ja lähteet tunnetaan riittävän tarkasti.

Arvioit kuormituksesta ovat tällä hetkellä kuitenkin epävarmoja, koska jokivesistä otetaan vesinäytteitä melko harvoin, pienemmistä vesistöistä ei lainkaan. Kuormituksen arviointi on periaatteessa yksinkertaista – kuormitus on pitoisuuden ja virtaaman tulo. Sekä pitoisuus että virtaama vaihtelevat kuitenkin suuresti ja epätahtisesti, ja puuttuvien päivien tiedot pitää tavalla tai toisella arvioida. Kärjistäen voikin sanoa, että jokikuormitus tunnetaan ainoastaan niiltä päiviltä, jolloin vesinäytteitä on kerätty ja virtaama mitattu.

Jokikuormitusten arviointiin käytetään vesianalyysejä ja virtaamamittauksia

Jokikuormituksen laskennassa käytetään useampaa eri pitoisuuden arviointimenetelmää niiltä päiviltä, jolloin pitoisuuden laboratorioanalyysejä ei ole. Näin saadaan toisistaan eroavia kuormitusarvioita. Toteutettu tiheä näytteenotto mahdollistaa kaikista tarkimman arvion. Sen jälkeen arvioita tehdään harventamalla käytettävien pitoisuusnäytteiden määrää, jolloin selviävät erot kuormitusarvioiden välillä. Virtaamaa ja pitoisuuksia vertaamalla voidaan suositella tilanteita, jolloin on syytä ottaa vesinäytteitä, jotta jokikuormituksesta ja sen muutoksista saadaan riittävän tarkka kuva. Toisaalta olemassa olevan aineiston perusteella pyritään arvioimaan tilanteita, jolloin näytteenotto ei ole välttämätöntä kuormituksen arvioimiseksi.

Näytteenotto-ohjelma tuottaa riittävän luotettavia arvioita jokikuormituksesta

SEVIRA-hankkeessa tavoitteena on luoda näytteenotto-ohjelma, joka tuottaa riittävän luotettavia arvioita jokikuormituksesta. Hankkeessa toimitaan kolmen Suomen ja Venäjän raja-alueen joen alueella: Rakkolanjoki, Sestrajoki ja Virojoki.

Virojoella ja Rakkolanjoella vedenlaatua on seurattu jo vuosia keräämällä näytteitä kerran kuukaudessa, mutta SEVIRA-hankkeen ansiosta näytteitä on otettu parhaimmillaan neljä kertaa kuukaudessa. Venäjän puolella Rakkolanjoen vedenlaatua on myös seurattu tehostetusti ja Sestrajoen veden laatua on analysoitu ensimmäistä kertaa. Jokien vesinäytteenottoa on tehostettu painottamalla kevättä ja syksyä, jolloin ravinnekuormitus mereen on tyypillisesti suurinta.

Uuden näytteenotto-ohjelman avulla pyritään kustannustehokkaaseen näytteenottoon. Ohjelman avulla määritellään kohtuullinen näytteenottomäärä ja -tiheys, jolla on mahdollista saada riittävän luotettavia arvioita jokikuormituksesta. Näytteenotto-ohjelmassa annetaan suositus kolmelle SEVIRA-hankkeessa mukana olevalle joelle.

SEVIRA-hankkeessa jokiveden näytteenottopaikkoja on sekä Suomessa että Venäjällä: 2 Sestrajoen alajuoksu, 3 Sestrajoen yläjuoksu, 5 ja 6 Rakkolanjoen Venäjänpuoleiset havaintoasemat, 7 Rakkolanjoen Suomen puoleinen havaintoasema, 10 Virojoen alajuoksu.

Jokivesien laatu kolmessa hankkeen joessa

SEVIRA-hankkeessa on kerätty jo noin 300 jokivesinäytettä ja niistä on tehty moninkertainen määrä laboratoriomäärityksiä. Jokivesien fosfori- ja typpimääritysten perusteella vesien laatu vaihtelee hyvästä huonoon. Fosforin osalta Rakkolanjoen vedenlaatu on välttävä, Sestrassa sekä Virojoessa tyydyttävä. Typen perusteella arvioituna Rakkolanjoen yläjuoksun veden laatu on huono. Sestrajoen yläjuoksulla sen sijaan veden laatu on typen osalta hyvä, mutta heikkenee alajuoksulla tyydyttäväksi johtuen ehkä rannikon tiheämmästä asutuksesta. Jokien ravinnepitoisuudet ovat korkeita, millä on merkitystä ei vain jokien vaan myös rannikkovesien laadulle. Lisää pitoisuushavaintoja on raportoitu englanniksi: SEVIRA monitoring report (PDF).

Veden laatu

Vedenlaatuasteikko erinomainen – huono sekä kokonaisfosforin ja kokonaistypen keskimääräinen pitoisuus Sestrajoessa kahdella asemalla, Rakkolanjoessa kolmella asemalla ja Virojoen alajuoksulla. Näytteet on kerätty marraskuussa 2018 - kesäkuussa 2020.
  
Maria Kämäri toimii Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksessa kehitysinsinöörinä. Petri Ekholm toimii erikoistutkijana Suomen ympäristökeskuksen vesikeskuksessa. He laativat SEVIRA-hankkeessa ehdotuksen kustannustehokkaasta jokivesien näytteenotto-ohjelmasta.

 

Ei kommentteja. Ole ensimmäinen kommentoija.