Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus

Tämä selvitys on laadittu Suomen ympäristökeskuksen toimesta ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta. Tehtävänä on ollut päivittää vuonna 2014 laadittu selvitys suomalaisten vesihuoltolaitosten kustannusten kattavuudesta. Tarkastelu on silloin suoritettu Ramboll Oy:n toimesta nimellä ”Suomen vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus”. Nyt tehdyssä päivityksessä on noudatettu pääosin samoja laskentaperiaatteita. Tehtävänä on ollut nyt tarkastella vesihuoltolaitosten kustannuskattavuutta vuoden 2018 tilinpäätösten perusteella. Vuoden 2014 selvitykseen täydennystarpeena oli lähinnä erilaisten toimintaa kuvaavien tunnuslukujen laskeminen ja niistä tehtävien johtopäätösten esittäminen.

Selvitystyön tuloksista on laadittu tämä raportti, jossa vesienhoitoalueittain kootut tulokset esitetään taulukoiden ja niitä tukevien kuvaajien avulla. Lisäksi jokaisesta alueesta samoin kuin Suomen kaikkien vesienhoitoalueiden kokonaistilanteesta on tehty sanallinen yhteenveto.

Periaatteessa vesihuoltolain puitteissa vesihuoltolaitoksen toiminta on yksinkertaista saada kustannuskattavaksi. Tulot tulevat maksuista, joiden tulee kattaa kulut. Kunnallinen vesihuoltolaitos esittää kunnalle maksujen suuruuden siten, että se kattaa sekä investointi- että käyttökulut. Kunnan hallinto päättää lopullisesti maksujen suuruuden ja saadun esityksen nojalla tietoisesti pitää maksuja sopivina tai jättää ne liian pieniksi. Joissakin tapauksissa kunta perii vesihuoltolaitoksilta tuloutusta, jolloin laitoksen tuotot eivät menekään laitoksen itse suunnittelemiin investointeihin, vaan kunnan muihin menoihin. Laitoksia, jotka maksoivat omistajakunnalle tuloutuksia, oli tässä selvityksessä 23 (42 %) ja tuloutusten keskimääräinen summa oli 10 % liikevaihdosta vuonna 2018.

Pääosin vesihuoltolaitokset näyttävät toimivan siten, että ne kattavat omat kustannuksensa. Tämä ei vielä kuitenkaan takaa sitä, että ne kaikki toimisivat kestävällä ja resilientillä pohjalla. Ennen kaikkea vesihuoltoinfran korjausvelka on puhuttanut alan ammattilaisia ja tämä näkyy ennen kaikkea talousvesija viemäriverkostojen kunnossa. Aiheesta tehdyt tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet, että vesihuoltolaitosten tulisi investoida verkostojensa saneerauksiin merkittävästi enemmän kuin mitä tällä hetkellä tehdään, jotta niiden toiminta takaisi resilientin yhdyskuntien vesihuoltopalvelun.

Hankkeen loppuraportti

Vesihuoltolaitosten kustannuskattavuus, Tarkasteluvuosi 2018 (pdf)

Lisätietoja

Jyrki Laitinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 7.1.2021 klo 17.12, päivitetty 7.1.2021 klo 17.11