Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Raivausnuottaus

Maastotyöt Kuusamossa vuonna 2019

Elokuussa 2019 toteutettiin kolmepäiväinen maastotyörupeama Kuusamon Vuotunki-järvellä. Paikallisen yrittäjän NetVeken rakentamalla raivausnuotalla järvestä poistettiin noin 9 tonnia vesiruttoa. Nuotta levitettiin vesiruttokasvuston ympärille ja ennen nuotanvetoa pohjassa tiukasti kiinni ollut kasvusto niitettiin vesikasvien niittokoneella. Raivausnuottaus oli onnistunut, mutta vesiruttomassan maalle nostaminen vaati paljon käsin tehtävää työtä apuna olleesta metsäkoneen kahmariin rakennetusta erikoiskourasta huolimatta. Vesiruton raivausnuottaus kuvattiin dronella, ja talkootyötä pystyi seuraamaan livestreamin kautta hanketoimijoiden Facebookin ja Twitterin välityksellä.

Raivausnuottausta Vuotunkijärvellä elokuussa 2019. © Joonas Kahiluoto
Vesiruton korjuuta Vuotungissa. © Joonas Kahiluoto

Raivausnuotalla rantaan tuodun vesiruttomassan kuormaus onnistui hyvin metsätraktorin kuormaimeen rakennetulla leveällä kahmarilla.  Vuonna 2019 peltokokeissa käytetty konekalusto oli selvästi tehokkaampaa kuin vedessä käytetty kalusto, minkä takia peltokalusto joutui tarpeettomasti odottelemaan.

Vesiruttomassan kuormaus.
© Timo Lötjönen 
Vesiruton kuormaus apevaunuun.
© Timo Lötjönen

Maastotyöt 2020

Elokuussa 2020 Vuotungissa toteutettiin toisen kerran vesiruton raivausnuottaus. Kolmepäiväisen urakan aikana järvestä saatiin poistettua noin 14 tonnia vesiruttoa. Raivausnuotan käytössä testattiin erilaisia vetotekniikoita ja myös nuotanvetoa ilman niittoa. Vuotungissa vesirutto on kuitenkin juurtunut tiukasti pohjaan, joten niittäminen raivausnuotan sisäpuolelta oli välttämätöntä biomassan poistamiseksi. Vesiruton niittoa ei kuitenkaan yleisesti suositella, koska kasvi voi levitä pienistäkin kasvinpalasista.

Raivausnuotta ja rantaan kasattua vesiruttoa Vuotungissa. © Ritva Nilivaara, SYKE

Raivaunuottausta kuvattiin myös tänä kesänä dronella. Ilmakuvista nähdään hyvin, kuinka laajalle vesirutto on levinnyt Vuotungissa. Edellisen kesän raivausnuottauksen jäljet näkyivät ilmakuvista selkeästi eikä kasvusto ollut yhden kasvukauden aikana palautunut edellisenä kesänä niitetyille alueille. Dronella kuvatut videot ovat nähtävillä SYKEn videosivulla.

Ilmakuvaa vesiruttokasvustosta ja raivausnuottauksen vaikutuksista Vuotungissa. © Joonas Kahiluoto/Ritva Nilivaara, SYKE

Syksyn 2020 kokeita varten paikalliset aktiivit rakensivat traktorin perään kytkettävän haravan, jolla vesiruttomassan vetäminen rantaan nuottauksen jäljiltä tehostui huomattavasti verrattuna edelliseen vuoteen. Haravoinnin jälkeen kuormaus perävaunuihin tehtiin edelleen metsäkoneen kahmarilla. Koneharavan käyttö soveltuu vain kovapohjaisille rannoille, koska traktorilla on ajettava edestakaisin rantavedessä.

Traktorin perään kytkettävä harava. © Timo Lötjönen, Luke

 

Lisätietoja

Ritva Nilivaara, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@syke.fi

Julkaistu 7.4.2021 klo 15.14, päivitetty 6.4.2021 klo 16.51