Vesiruton energia ja ravinteet talteen (Elodea II)
+ Näytä tiedot
- Piilota tiedot
Hankkeen perustiedot
Vastuuhenkilö
Seppo Hellsten
Muut henkilöt
Ritva Nilivaara-Koskela (SYKE), Satu Maaria Karjalainen (SYKE), Minna Kuoppala (SYKE), Johanna Niemistö (SYKE), Jaakko Karvonen (SYKE), Ilkka Sammalkorpi (SYKE), Mika Visuri (SYKE), Teemu Ulvi (SYKE), Lea Hiltunen (Luke), Timo Lötjönen (Luke), Erkki Joki-Tokola (Luke), Anna-Liisa Välimaa (Luke), Maarit Satomaa (ProAgria Oulu), Heikki Tahkola (ProAgria Oulu), Anna-Maija Rautiainen (ProAgria Oulu)
Rahoittajat
Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Koneyrittäjien liitto, Luonnonvarakeskus, ProAgria Oulu, Suomen ympäristökeskus
Yhteistyötahot
Luonnonvarakeskus (Luke), ProAgria Oulu
Tausta
© Seppo Hellsten
Satoihin järviin Suomessa levinnyt haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) muodostaa otollisissa oloissa usein koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Vesirutto leviää herkästi ja menestyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi rehevöityneissä vesistöissä. Vesiruton massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä hyvin paljon.
Vesiruton massakasvustot aiheuttavat vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle. Runsaissa esiintymissä vesirutto tukahduttaa muiden vesilajien kasvua. Kasvimassan kuollessa ja hajotessa se kuluttaa runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.
Järvissä, jotka vesirutto on pahoin vallannut, ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Runsaat vesiruttoesiintymät vaikeuttavat järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi.
Tavoitteet ja tehtävät
Hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita tapoja hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa. Massakasvustojen poistaminen tukee vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantaa vesistöjen hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä.
Hankkeessa pyritään löytämään vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita kehittämällä vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta. Vesiruton hyödyntämisen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kehitetään maanparannus- ja lannoituskäytössä, jota tutkitaan kenttäkokein, sekä biokaasun tuotannossa, jota tutkitaan laitoskoon biokaasutuksessa. Kenttäkokeiden aikana ja niiden jälkeen seurataan vesiruton poiston vaikutuksia vesistön tilaan. Lisäksi selvitetään laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehitetään menetelmiä poiston suunnitteluun, jotta mahdolliset haitat voitaisiin minimoida. Hankkeessa kehitettään myös liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa.
Eri kohderyhmille tiedotetaan hankkeen tuloksista eri viestintäkanavia pitkin sekä erilaisissa tilaisuuksissa, ammattilehtiartikkeleissa ja seminaareissa sekä loppuraporttina.
Lisätietoja
Ritva Nilivaara-Koskela, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Aihealueet
Maanparannus, lannoitus, biokaasu, kestävä kehitys, vieraslajit, tutkimus, järvet, ravinteet, rehevöityminen, vesikasvit, vesistöjen hoito, vesistöjen kunnostus, ympäristön tila, Itämeri, vesistöt ja vesivarat, hyötykäyttö, kiertotalous, biotalous