Tausta
© Seppo Hellsten
Satoihin järviin Suomessa levinnyt haitallinen vieraslaji kanadanvesirutto (Elodea canadensis) muodostaa otollisissa oloissa usein koko järven vesimassan täyttäviä kasvustoja. Vesirutto leviää herkästi ja menestyy erityisesti kirkasvetisissä, matalissa ja lievästi rehevöityneissä vesistöissä. Vesiruton massakasvustoja esiintyy muun muassa Koillismaalla, jossa on vesirutolle suotuisia järviä hyvin paljon.
Vesiruton massakasvustot aiheuttavat vakavia haittoja järvien ekologialle ja käytölle. Runsaissa esiintymissä vesirutto tukahduttaa muiden vesilajien kasvua. Kasvimassan kuollessa ja hajotessa se kuluttaa runsaasti happea aiheuttaen happikatoa ja sitä kautta järvien rehevöitymistä.
Järvissä, jotka vesirutto on pahoin vallannut, ei voi uida, veneillä eikä kalastaa. Runsaat vesiruttoesiintymät vaikeuttavat järvien virkistys- ja hyötykäyttöä merkittävästi.
Tavoitteet ja tehtävät
Hankkeen tavoitteena on edistää kustannustehokkaita tapoja hyödyntää vedestä poistettua vesiruttoa. Massakasvustojen poistaminen tukee vesistöjen hyödyntämis- ja virkistyskäyttömahdollisuuksia ja parantaa vesistöjen hyödyntämiseen pohjautuvien elinkeinojen menestymisedellytyksiä.
Hankkeessa pyritään löytämään vesistöstä poistetun vesiruttomassan käsittelyyn sopivia tekniikoita ja teknologioita kehittämällä vesiruton korjuuketjua esikäsittelyn, säilönnän ja varastoinnin osalta. Vesiruton hyödyntämisen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kehitetään maanparannus- ja lannoituskäytössä, jota tutkitaan kenttäkokein, sekä biokaasun tuotannossa, jota tutkitaan laitoskoon biokaasutuksessa. Kenttäkokeiden aikana ja niiden jälkeen seurataan vesiruton poiston vaikutuksia vesistön tilaan. Lisäksi selvitetään laajamittaisen vesiruton poiston ekologisia vaikutuksia vesistön tilaan ja kehitetään menetelmiä poiston suunnitteluun, jotta mahdolliset haitat voitaisiin minimoida. Hankkeessa kehitettään myös liiketoimintamallia, jolla vesiruton korjaaminen ja hyötykäyttö voisi olla taloudellisesti kannattavaa toimintaa.
Eri kohderyhmille tiedotetaan hankkeen tuloksista eri viestintäkanavia pitkin sekä erilaisissa tilaisuuksissa, ammattilehtiartikkeleissa ja seminaareissa sekä loppuraporttina.
Hankkeen tuloksista voi myös lukea alasivuilta, joiden linkit löytyvät vasemmasta sivupalkista.
Tiedotus
Hankkeen aloitustiedote julkaistiin alkuvuodesta, ja Erälehti, Kaleva, Keskisuomalainen sekä Koneyrittäjät-lehti julkaisivat sen verkkolehdessä tai paperilehdissä. Tiedotetta jaettiin myös laajasti hanketoimijoiden sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Twitterissä.
Kesällä 2019 hanketta esiteltiin Kuusamo-päivillä sekä Posion muikkumarkkinoilla. Paikallinen yleisö tunsi vesirutto-ongelman hyvin ja sen levinneisyydestä alueella saatiin paljon uutta tietoa.
Raivausnuottauksesta syksyllä 2019 julkaistu tiedote löytyi myös mm. Koillissanomissa sekä Vapaa-ajankalastaja lehdestä.
Talkoisiin osallistuneet Vuotungin maamiesseuran naisjaosto ja yhteisen kalaveden osakaskunta valittiin Maa- ja kotitalousnaisten järjestämän Vuoden maisemateko -kilpailun voittajaksi Pohjois-Pohjanmaalla.
Blogit
Lisätietoja
Ritva Nilivaara, Projektipäällikkö, puh. 0295252052, etunimi.sukunimi@syke.fi
Aihealueet
Maanparannus, lannoitus, biokaasu, kestävä kehitys, vieraslajit, tutkimus, järvet, ravinteet, rehevöityminen, vesikasvit, vesistöjen hoito, vesistöjen kunnostus, ympäristön tila, Itämeri, vesistöt ja vesivarat, hyötykäyttö, kiertotalous, biotalous