Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit (Vesivastuu2030)

Hankkeen tavoitteet

Vesivastuu2030-hankkeen tavoitteena oli selvittää ja kehittää keinoja, joilla Suomesta ja suomalaisyrityksistä tulee maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa kartoitetettiin vesivastuullisuuden parhaat kansalliset ja kansainväliset käytänteet ja kehitettin niitä edelleen niin yritysten toiminnan kuin politiikan ja lainsäädännön osalta.

Hankkeen tausta

Vaikka valtioilla on ensisijainen vastuu kestävästä vesivarojen hallinnasta ja politiikasta, yrityksillä on yhä merkittävämpi rooli globaalien vesihaasteiden ratkaisussa. Yritysten vesivastuullisuudella tarkoitetaan niiden veden käyttöä ja vesien suojelua, joka on ympäristöllisesti kestävää, taloudellisesti kannattavaa ja kulttuurisesti ja sosiaalisesti oikeudenmukaista. Vesivastuullisuus kattaa niin yritysten omat toimipaikat niitä ympäröivine valuma-alueineen kuin yritysten kansainväliset arvoketjut. 

Suomen ja suomalaisyritysten globaali vesivastuu ja sen haasteet ja mahdollisuudet ovat viime vuosina tunnistettu useissa yhteyksissä. Kasvava joukko suomalaisyrityksiä on sitoutunut kehittämään vesivastuullisuuttaan mm. suomalaisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja WWF Suomen perustaman vesivastuusitoumuksen kautta. Suomen vesialan kansainvälinen strategia asettaa vesivastuullisen tuotannon ja kulutuksen yhdeksi tavoitteekseen ja vesivastuusitoumukset ja kumppanuudet sen toimeenpanokeinoiksi. Strategian toimeenpanon tueksi vuosina 2018–2019 laaditun tiekartan vision mukaisesti Suomi ja suomalaisyritykset ovat maailman vesivastuullisimpia vuoteen 2030 mennessä.

Jotta vesivastuutiekartan asettama tavoite voitaisiin saavuttaa, tulee sekä suomalaisyritysten toimintaa ja sitoutumista vesivastuullisuuteen että yrityksiä säänteleviä ja tukevia ohjauskeinoja kehittää edelleen. Tarvitaan ohjeita, työkaluja sekä toimintamalleja parhaista käytännöistä niin yrityksille, hallinnolle kuin muille toimijoille.

Hankkeen keskeiset tulokset

Yritysten vesivastuullisuuden nykytila ja kehittämistarpeet

Suomalaiset yritykset ymmärtävät yhä paremmin veteen liittyvät riskinsä ja mahdollisuutensa. Muutamaa maailman kärkeä edustavaa yritystä lukuunottamatta yritysten toimenpiteet vesivastuullisuuden kehittämiseksi laahaavat kuitenkin jäljessä, erityisesti niiden kansainvälisten toimipaikkojen ja arvoketjujen osalta.

Lainsäädäntö ja poliittiset tekijät tunnistettiin yritysten vesivastuullisuuden kehittämistä useimmiten ohjaavaksi ajuriksi. Nykylainsäädännön mukaan toimiminen ei kuitenkaan välttämättä ole vielä tae yrityksen vesivastuullisuudesta, varsinkaan, koska se ei kata yritysten Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuvia veteen ja vesistöihin liittyviä vaikutuksia.

Vesivastuullisuuden toimintamallit

Yritysten vesivastuullisuuden kehitystyön tueksi hankkeessa päivitettiin suomalaisten tutkimuslaitosten, ministeriöiden ja WWF Suomen 2017 perustama kansallinen vesivastuusitoumus toimintamalliksi, joka tuo yhteen periaatteet, ohjeet ja työkalut sekä parhaiden käytänteiden yritysesimerkit vesivastuullisuuden edistämisen viidelle askeleelle.

Koska vesivastuullisuus kytkee yhteen niin ympäristö-, taloudelliset kuin sosiaaliset ja ihmisoikeuskysymykset, sen kehittämisen todettiin voivan tukea niin yritysten arvoketjujen hallintaa kuin kokonaisvastuullisuutta. Toisaalta vesivastuullisuuden kehittämisen nähtiin olevan tärkeää nivoa osaksi yritysten olemassaolevia riskien- ja ympäristöhallinnan järjestelmiä ja strategiaa.

Kansainväliset yritys- ja toimipaikkatason sekä tiedeperustaisten vesivastuutavoitteiden asettamisen menetelmät voivat tukea erityisesti keskisuuria ja suuria suomalaisia yrityksiä veteen liittyvien tavoitteiden tunnistamisessa ja toimeenpanossa. Niiden soveltuvuus Suomessa vesienhoidon tukena sekä yritysten toiminnan kehittämisen apuna kansainvälisissä arvoketjuissa vaatii kuitenkin käytännön pilotointia.

Vesivastuullisuuden ohjauskeinot

Keskeisimmiksi vesivastuullisuuden edistämisen ohjauskeinoiksi tunnistettiin vesivastuusitoumuksen edelleen kehittäminen toimialakohtaiseksi ja pienten ja keskisuurten yritysten tarpeisiin, vesivastuullisuuden sisällyttäminen osaksi yritysvastuulainsäädäntöä, vesivastuullisuuden pilotoiminen julkisten hankintojen kriteerinä, vesivastuullisuuden sisällyttäminen valtion tukipolitiikkaan, kestävän rahoituksen kriteerien toimeenpanoon ja omistajaohjaukseen, sekä vesivastuusitoumusten edistäminen osana alueellista vesienhoitoa. Lisäksi vesivastuullisuuden merkitystä vesiturvallisuuden saavuttamisessa voitaisiin tuoda entistä vahvemmin esiin osana Suomen kansainvälisesti edistämää politiikkaa.

Vesivastuutavoitteen saavuttaminen vaatii kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta

Vaikka yritykset ovat vesivastuullisuuden kehittämisen keskiössä, hankkeen tulosten perusteella on selvää, ettei vuoden 2030 tavoitetta voida saavuttaa ilman kaikkien yhteiskunnan toimijoiden panosta. Hankkeessa tuotettiin siksi suosituksia tavoitteen saavuttamiseksi yrityksille ja yksityiselle rahoitukselle että ministeriöille ja ELY-keskuksille, koulutus- ja tutkimuslaitoksille, kunnille, kansalaisjärjestöille sekä kuluttajille ja kansalaisille.

Tulosten hyödyntäminen, vaikuttavuus ja jatkotoimenpiteet

Hankkeessa jätettiin lausunnot selvitykseen kansallisesta yritysvastuulaista sekä ehdotuksiin alueellisista vesienhoitosuunnitelmista. Vesivastuullisuudelle ja päivitetylle vesivastuusitoumukselle perustettiin oma teemasivu vesi.fi-portaaliin, jonka on tarkoitus toimia SYKE:n koordinoiman kansallisen kehitystyön tukena myös jatkossa.  Vesivastuullisuuden kansallinen edistämistyö, josta hanke oli hankekaudella päävastuussa, palkittiin Bledin vesifestivaalin innovaatiokilpailun Responsible Towards Water kansallisten aloitteiden sarjassa.

Hankkeen julkaisut

Sojamo, S., Salminen, J., Puharinen, S-T., Belinskij, A., Halonen, M., Heikinheimo, E., Saari, P., Airaksinen, J., Illman, J., Behm, K., Reinikainen, A. & Usva, K. (2021) Vesivastuullinen Suomi 2030 – parhaat käytänteet, ohjauskeinot ja toimintamallit. Vesivastuu2030-hankkeen loppuraportti. 

Sojamo, S., Puharinen, S-T., Antti Belinskij, Salminen, J., Halonen, M. & Airaksinen, J. (2021) Suomalaisyritykset maailman vesivastuullisimmiksi 2030: yritysten nykytila, toimintamallit ja parhaat käytänteet. Vesivastuu2030-hankkeen Policy Brief.

Sojamo, S., Salminen, J., Puharinen, S-T., Belinskij, A., Halonen, M., Heikinheimo, E., Saari, P., Airaksinen, J., Illman, J., Behm, K., Reinikainen, A. & Usva, K. (2021) Suomalaisyritykset maailman vesivastuullisimmiksi 2030: yritysten nykytila, toimintamallit ja parhaat käytänteet. Vesivastuu2030-hankkeen kooste yrityksille. 

Lisätietoja

  • Erikoistutkija Suvi Sojamo, Suomen ympäristökeskus SYKE,
    etunimi.sukunimi@syke.fi, p. +358 295 251 049

 

Julkaistu 12.8.2020 klo 10.19, päivitetty 17.6.2021 klo 11.44