Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Yhdyskuntajätevesilietteiden viher- ja maatalouskäytön riskit - Risks of Using Sewage Sludge On Agriculture or on landskaping purposes (RUSSOA)

+ Näytä tiedot

Hankkeen perustiedot

Lietteitä käsittelevän esiselvityksen ja sen jatkona toteutetun PULMA -hankkeen (Puhdistamolietteen haitallisten aineiden pysyvyys ja kulkeutuminen mallinnuksen avulla) pohjilta on käynnistetty "Yhdyskuntajätevesilietteiden viher- ja maatalouskäytön riskejä" kartoittamaan pyrkivä kolmiosainen hanke (RUSSOA Risks of Using Sewage Sludge On Agriculture or on landskaping purposes ).

Hankkeen ensimmäisessä osassa kartoitetaan Suomessa yleisimmin käytettyjen lääkeaineiden ja erään antibakteerisen yhdisteen esiintymistä puhdistamolietteissä. Suomessa lietteiden lääkeainepitoisuuksista ei tällä hetkellä ole juurikaan tietoa. Muista pohjoismaista pitoisuuksia on kartoitettu jonkin verran ja toisinaan havaitut pitoisuudet ovat joidenkin yhdisteiden osalta olleet varsin suuria. Lääkkeiden käyttömäärien poiketessa selvästi toisistaan eri maiden välillä, tarvitaan luonnollisesti myös kansallista tietoa.

Hankkeen toisen osan tavoitteena on selvittää vaikuttaako lietteen levitys ja sen mahdollisesti sisältämät haitta-aineet maaperäeliöihin mm. niiden kasvuun/biomassaan. Lisäksi tarkastellaan kertyvätkö tietyt lietteen sisältämät haitalliset yhdisteet maaperäeliöihin?

Hankkeen kolmannessa osassa pyritään puolestaan kartoittamaan lietteen hyötykäytön mahdollisia ympäristövaikutuksia sellaisilla alueilla, joilla niistä valmistettuja lopputuotteita tiedetään käytetyn. Alueet edustavat maatalouskäytössä olevaa aluetta sekä viherrakennettua aluetta.

Tausta

Jätevedenpuhdistamoilla syntyvään lietteeseen pidättyy runsaasti ravinteita sekä ja orgaanista ainetta. Lietteen hyötykäytöllä voitaisiin korvata kalliiden keinolannoitteiden käyttöä ja näin ollen myös säästää rajallisia fosforivarantoja. Nykyään jätevedenpuhdistamoiden tuottamaa lietettä käytetään yleisesti raaka-aineena mm. viherrakentamisessa, mutta sen käyttöä maataloudessa pyritään myös jatkuvasti lisäämään. Aiemmin lietteiden käyttöä maataloudessa rajoitti lähinnä niiden sisältämät raskasmetallit, mutta nykyään pitoisuudet alittavat sallitut raja-arvot.

Jätevedenpuhdistuksessa syntyvä liete saattaa kuitenkin sisältää huomattavan määrän mm. pienteollisuudesta ja kotitalouksista peräisin olevia orgaanisia yhdisteitä, kuten erilaisia palonestoaineita, pintakäsittelyaineita, muovin pehmentimiä, erilaisia lääkeaineita sekä kosmetiikan sisältämiä yhdisteitä. Joidenkin yhdisteiden on myös havaittu kertyvän maaperästä kasveihin tai eliöihin. Kansallisessa kemikaaliohjelmassa todettiin tarpeelliseksi selvittää orgaanisten haitta-aineiden esiintymistä puhdistamolietteissä sekä näiden yhdisteiden mahdolliset vaikutukset lietteiden hyödyntämiselle.

Tavoite

Tämän hankkeen tavoitteena on selvittää, lietteiden ja niistä valmistettujen lopputuotteiden hyötykäyttöön mahdollisesti liittyviä riskitekijöitä.

Lisätietoja

Päivi Munne, Suomen ympäristökeskus
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Julkaistu 5.11.2013 klo 13.19, päivitetty 26.4.2017 klo 13.52

Kohderyhmä: