Ympäristönsuojelulain toimivuus- ja vaikuttavuusarviointi

Taustaa

Ympäristönsuojelulaki (527/2014, YSL) on eräs tärkeimmistä säädöksistä pyrittäessä hallitsemaan pilaantumisen vaaraa aiheuttavista toiminnoista johtuvia ympäristövaikutuksia. Vuonna 2000 voimaan tullut laki (86/2000) korvattiin uudella lailla erityisesti EU:n teollisuuspäästödirektiivin (2010/EU/75) toimeenpanon vuoksi. Lain uudistamista toteutettiin kolmessa vaiheessa siten, että ensin tehtiin kokonaisuudistus (2014), johon kuului teollisuuspäästödirektiivin toimeenpano ja myöhemmissä vaiheissa (2015, 2017 ja 2019) lakia täydennettiin osittaisuudistuksilla. Uudistamistyön keskeisinä perusteina olivat muun muassa erilaisten menettelyjen sujuvoittaminen, hallinnollisen taakan vähentäminen sekä toimeenpanon tukeminen.

Tehtyjen uudistusten vaikutuksista ei ole tehty jälkikäteisarviointia, jossa arvioitaisiin systemaattisesti kerätyn ja analysoidun tiedon avulla lain uudistamisen eri vaiheiden toimivuutta ja vaikuttavuutta sekä vaikutuksia valtion ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaisten toimintaan, asianosaisille ja muille toimijoille, hallintotuomioistuimille, valvontajärjestelmään sekä ympäristönsuojelun yleiseen tasoon. Nyt tehtävä arviointi tuottaa tietoa uudistusten toimivuudesta edellä mainittujen tahojen näkökulmasta sekä siitä, miten uudistamisen kaikissa eri vaiheissa tehdyt muutokset vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Hankkeen tuloksia ja tietoja voidaan hyödyntää valtioneuvostotasoisessa päätöksenteossa ympäristönsuojelulain ja siihen kytkeytyvien muiden lakien mahdollisia muutostarpeita arvioitaessa.

Hankkeessa ei tuoteta yleistä arviointia siitä, miten teollisuuspäästödirektiivin toimeenpano on toteutunut ympäristönsuojelulain kokonaisuudistuksessa.

Hankkeessa vastataan seuraaviintutkimuskysymyksiin:

1.    Ympäristönsuojelulain vuonna 2014 voimaantullut I-vaiheen uudistus

  • Tehostiko uusi laki ympäristönsuojelun lupamenettelyjä?
  • Tehostiko laki lupien suunnitelmallista valvontaa riskiperusteisuuden ja valvonnan maksullisuuden myötä? 
  • Millaista on ollut YSL 80 ja 81 §:ien mukaisen uusiin BAT-päätelmiin perustuvan ympäristöluvan tarkistamismenettelyn toimivuus ja voidaanko menettelyihin liittyvää YSL 78 §:n mukaista lievempien päästöarvojen asettamista pitää saavutettavien ympäristöhyötyjen ja toisaalta säästyneiden kustannusten osalta tasapainoisena? 
  • Huomioitiinko uudistuksessa riittävässä määrin merkittävät luonnonarvot turvetuotantoa koskevassa ympäristölupaharkinnassa? Mikä ympäristövaikutus oli pienten turvetuotantoalueiden siirtämisellä lupamenettelyyn?

2.    Uudistuksen II-vaihe ja vuonna 2015 voimaantullut lainmuutos

  • Onko ympäristönsuojelulain ja maa-aineslain mukaisten lupien yhteiskäsittelymahdollisuus (YSL 47 a §) ollut tarpeellinen ja saavutettiinko muutoksella sille asetetut tavoitteet? 
  • Miten lupamääräysten tarkistamismenettelystä (YSL 71 §) luopuminen on tehostanut lupakäsittelyä ja toisaalta, miten se on vaikuttanut ympäristönsuojelun tasoon, haitankärsijöiden asemaan, toiminnanharjoittajiin ja viranomaisiin? 

3.    Lakiuudistuksen III-vaihe ja 2017 sekä 2019 voimaantulleet muutokset
Minkälaisia vaikutuksia ympäristönsuojelun tasoon, haitankärsijöiden asemaan, toiminnanharjoittajiin ja viranomaisiin sekä ympäristölupamenettelyyn voidaan vuoden 2017 uudistuksilla todeta olleen;

  • Luvanvaraisuusluettelon karsimisella: onko vaikutuksia erityisesti ympäristönsuojelun tasoon tai haitankärsijöiden asemaan? 
  • Rekisteröintimenettelyn laajennuksella: onko betoniasema-asetuksesta (VNa kiinteän betoniaseman ja betonituotetehtaan ympäristönsuojeluvaatimuksista 858/2018) ja uudesta jakeluasema-asetuksesta (VNa nestemäisten polttoaineiden jakeluasemien ympäristönsuojeluvaatimuksista 314/2020) jo soveltamiskokemusta ja voidaanko toimialakohtaisten asetusten sanoa sujuvoittaneen menettelyä?
  • Viranomaisneuvonnan täsmennyksillä: näkyvätkö vaikutukset esim. tiettyjen toimintojen lupakäsittelyn nopeutumisena?

Minkälaisia vaikutuksia ympäristönsuojelun tasoon, haitankärsijöiden asemaan, toiminnanharjoittajiin, viranomaisiin, ympäristöllisiin menettelyihin ja muutoksenhakutarpeeseen voidaan vuoden 2018 uudistuksella todeta olleen;

  • Yleisen ilmoitusmenettelyn säätämisellä ja eläinsuojien siirtämisellä pääosin ilmoitusmenettelyyn sekä ilmoitusten osoittamisella kuntien ympäristönsuojeluviranomaisessa käsiteltäväksi
  • Oliko eläinsuoja-asetuksesta (VNa ilmoituksenvaraisista eläinsuojista 138/2019) apua sujuvoittamisessa?

4.    Kokoavat kysymykset

  • Onko muiden ympäristöllisten lakien soveltamisessa vielä yhteensovittamishaasteita ympäristönsuojelulain kanssa?
  • Mikä on kokonaisvaltainen arvio uudistushankkeesta, erityisesti toiminnan tehostumisen toteutumisen, osallisten oikeusturvan, ympäristöperusoikeuden toteutumisen ja ympäristönsuojelun tason säilymisen kannalta?
  • Voidaanko arvioinnin perusteella osoittaa ympäristönsuojelulain kehitystarpeita jatkossa?

 

Aikataulu

Hanke alkoi maaliskuussa 2021 ja päätty 28.2.2022.


Lisätietoa

Suunnittelija Mikko Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@syke.fi, p. 0295 251 077
Professori Ari Ekroos, Aalto-yliopisto, etunimi.sukunimi@aalto.fi

Julkaistu 1.6.2021 klo 17.23, päivitetty 3.4.2024 klo 11.52