Tiedote 17.1.2014 klo 13.31
Tulvakeskus tiedottaa
Hyydetulvatilanne jatkuu monin paikoin länsirannikolla Etelä-Pohjanmaalta Simojoelle saakka sekä Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla. Hyytöjä on ollut myös Pohjois-Savossa sekä Pirkanmaalla Parkanossa sekä Uudellamaalla Mustionjoella.
Tilannetta seurataan eri puolilla Suomea, sillä hyydetulvariski jatkuu pakkasten vuoksi, kunnes joet saavat jääkantensa. Avoimissa koskipaikoissa hyydettä syntyy, vaikka joessa olisi muualla jääkansi. Hämeessä Hartolan Hotilassa puolustusvoimat avasivat hyydetulvan räjäyttämällä torstaina. Vesi ehti kastella muutamia saunarakennuksia ja uhkasi myös omakotitaloa.
Hyyderiski jatkuu myös Kymijoen pääuomassa, vaikka alajuoksulle saatiin jo muodostumaan jääkansia, kun juoksutusta Päijänteestä tilapäisesti pienennettiin. Hyyde nostaa Kymijoen vedenpintaa paikoitellen muutamalla kymmenellä sentillä.
Tällä hetkellä tiedossa ei ole asutukselle vaaraa aiheuttavia hyydepatoja, mutta jokivarsien mökit saattavat olla paikoin kastumisvaarassa.
Järvien vedet korkealla
Järvi-Suomessa suurimpien järvien vedenkorkeuksien nousu jatkuu edelleen, Saimaa nousee 20-30 cm helmikuun loppuun mennessä ja Päijänne 5-10 cm helmikuun alkuun mennessä. Kallavesi ja Pielinen, kuten muutkin isot järvet, ovat nyt korkeimmillaan ja jäätyvät useissa tapauksessa kevättulvakorkeudella, jolloin laitureita ja syksyllä rantaan jääneitä tavaroita on vaarassa jäätyä kiinni jäähän.
Kuinka hyydetulva syntyy
Jatkuvasti päivittyvää tietoa
Lisätietoa
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 731
Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 646
Tulvatilannetiedote on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskuksen ja pelastuslaitoksen kanssa. www.tulvakeskus.fi