Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Kuormitus muuttaa ja yksipuolistaa vesistöjen lajistokoostumusta

Uutinen 9.5.2014 klo 9.24

Seurantaan kuuluu myös Uudellamaan Taasianjoki. Kuva: Jaana Rääpysjärvi.
Seurannassa on mukana myös Uudenmaan Taasianjoki. Kuva: Jaana Rääpysjärvi.

Vuonna 2007 alkanut 152 vesistökohteen seuranta on tuottanut uutta tietoa maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutuksesta vesistöihin. Joissa kohonneet ravinnepitoisuudet luovat suotuisat olosuhteet leville, jotka ovat pohjaeläinten ravintoa ja näin joidenkin lajien mahdollisuudet parantuvat. Toisaalta lisääntyneet kiintoainemäärät heikentävät sekä pohjaeläinten että niitä ravinnokseen käyttävien kalojen mahdollisuuksia. Järvissä ja rannikkovesissä  kuormitus samentaa vettä, lisää leväkukintoja ja runsastuttaa särkikaloja.

”Kiintoaine tukkii koskikivikoiden kivien välejä eli se hävittää pohjaeläinten luonnollista elinympäristöä. Kiintoaine myös peittää kutusoraikkoja, jolloin lohikalojen lisääntyminen häiriintyy”, kuvailee erikoistutkija Jukka Aroviita Suomen ympäristökeskuksesta. ”Ravinteet ja kiintoaine yhdessä muuttavat lajiston koostumusta vesistöissä ja yksipuolistavat lajistoa.”

Aroviita vetää maa- ja metsätalouden kuormituksen ja sen vesistövaikutusten seurantahanketta, jonka rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Vuonna 2007 alkaneen seurannan tulokset on nyt ensimmäistä kertaa julkaistu raporttina.

Seuranta on kattanut yhteensä 152 hajakuormitettua joki-, järvi- ja rannikkovesimuodostumaa eri puolilla Suomea. 67 kappaletta niistä on jokia, 59 kappaletta järviä ja 28 on rannikkovesimuodostumia.

Lisäksi seurataan pintavesien haitallisia aineita sekä pohjavesien tilaa. Suomen ympäristökeskus SYKE vastaa seurannan toteuttamisesta yhdessä ELY-keskusten kanssa. Kalastoseurannasta vastaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos.

Vaikka maa- ja metsätalous ovat laaja-alaisimmin Suomen vesiä muuttanut tekijä, niin tietämys hajakuormituksen vaikutuksista vesien ekologiseen tilaan on kuitenkin tähän saakka ollut hyvin puutteellista. Seurannalla korjataan tätä puutetta.

”Seurannassa havaittiin, että jokivedet olivat hyvää huonommassa ekologisessa tilassa, kun niiden valuma-alueen peltoala ylitti 10–15 prosenttia. Järvet puolestaan kärsivät, kun peltoala ylitti 5–10 prosenttia. Tämän kaltaisten riippuvuussuhteiden ymmärtäminen on  tärkeää vesistöjen suojelu- ja kunnostustoimien suunnittelussa ja kohdentamisessa”, Aroviita sanoo. Suomen vesienhoitolaki vaatii, että hyvää huonommassa tilassa olevat vesistöt kunnostetaan.

Aroviidan mukaan maatalousjokien ekologisen tilan parantamiseksi olisi oleellista edelleen vähentää valuma-alueen ravinne- ja kiintoainekuormitusta sekä kunnostaa jokiuomia ja etenkin jokien rantavyöhykkeitä mahdollisimman luonnontilaisiksi.

”Jokivarsien luontaisen kasvillisuuden säilyttäminen tai palauttaminen on tärkeää hyvän ekologisen tilan saavuttamisessa”, Aroviita korostaa. ”Järvissä ravinnepitoisuuksien vaihtelua  aiheuttavat myös sisäisiä ainekiertoja säätelevät tekijät. Kuormituksen vähennyttyäkin vesien tilan paranemista joudutaan usein odottamaan pitkään, sillä luonnossa muutokset tapahtuvat viiveellä.”

MaaMet-seurannan tuloksia ja seurantaohjelman kehittämistä osana ympäristön seurantatiedon tuotantoa ja tiedon vaikuttavuutta parantavaa Monitor2020-ohjelmaa esiteltiin perjantaina 9.5. SYKEssä järjestetyssä seminaarissa.


Lisätietoja:

Hankkeen vetäjä, erikoistutkija Jukka Aroviita
Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 0400 148 724

Kalat:

Tutkija  Jukka Ruuhijärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos,
etunimi.sukunimi@rktl.fi
Puh. 0400 219613

Viestintäasiantuntija Aira Saloniemi, SYKEn viestintä
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 0400 148875

 


Kohderyhmä: