Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Raportointi ja tulosten hyödyntäminen

Pohjavesinäytteenottoketjun viimeinen vaihe on analyysitulosten tulkitseminen, hyödyntäminen ja soveltaminen käytäntöön. Tulkittaessa analyysitietoja on tärkeää tietää näytteenottoalueen pohjavesi- ja maaperäolosuhteet sekä maankäyttö. Lisäksi tulee tietää missä määritys on tehty ja onko määritysmenetelmä akkreditoitu. Asiakirjoista tulee myös ilmetä näytteenottoajankohta, näytteen laboratorioon saapumisajankohta, analysoinnin aloitusajankohta ja myös poikkeavat kuljetusolosuhteet. Erikseen tulee mainita, ellei näytteitä ole säilytetty ennen analysointia asianmukaisesti ja ellei määritystä ole voitu tehdä määräajassa. Tuloksiin ja niiden perusteella tehtäviin raportteihin tulee liittää tieto mittausepävarmuudesta ja käytetystä menetelmästä.

Pohjavesinäytteenottoon liittyvät mittausepävarmuudet voivat olla merkittäviä. Esimerkiksi Ympäristövaikutusten velvoitetarkkailun tulosten epävarmuuden arviointi -tutkimuksen yhteydessä pohjaveden mittausepävarmuudeksi saatiin 33 % (Lindholm 2007).

Analyysitulosten tulkinnalle voi olla merkittäviä ympäristöllisiä ja taloudellisia vaikutuksia, mikäli niitä käytetään esimerkiksi päätöksenteossa ja oikeudellisiin tarkoituksiin. Tästä syystä koko näytteenottoketju tulisi olla keskitetysti dokumentoituna siten, että tiedot olisivat tarvittaessa eri osapuolten käytettävissä.

Työn tilaaja, suunnittelija tai tutkija tarkastelee ja käyttää yleensä analyysituloksia erilaisissa tietojärjestelmissä. Tällaisissa järjestelmissä on mahdollisuus tarkastella graafisten kuvaajien avulla esimerkiksi pohjaveden laatu- ja korkeusmuutoksia. Moniin sovelluksiin voidaan määrittää myös hälytysrajat.

Julkaistu 18.1.2017 klo 11.30, päivitetty 30.12.2016 klo 15.37

Aihealue:
Kohderyhmä: