Tiedote 15.6.2012 klo 12.00
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Kuusamon kaupunki tiedottavat
|
|
|
Vesiruton poistamista ruoppaamalla.
Kuva: Ari Mäkelä
|
Kuusamojärvellä yritetään poistaa poikkeuksellisen runsasta vesiruttokasvustoa raivausnuotalla ja uuden tyyppisellä fosforinsaostuksella, jota on kokeiltu Suomessa koemielessä vain muutamia kertoja. Vesilläliikkujia pyydetään varomaan koealuetta ja kiertämään se merkintöjen mukaisesti kesä-lokakuussa. Koe on osa SYKEn tutkimushanketta, jossa etsitään uusia keinoja vähentää haittoja, joita aggressiivisesti leviävät uposkasvit aiheuttavat järvien virkistyskäytölle.
Liiku varovasti Kuusamojärven Partastenlahden alueella ja sen suuaukon tuntumassa ja kierrä suoja-aidat päätymerkintöjen ulkopuolelta
Vesiruttokasvustojen poisajelehtiminen Partasenlahden koealueelta pyritään estämään aitaverkoilla ja samalla suojataan koealue ulkopuolelta ajelehtivilta vesiruton osilta. Tämän vuoksi veneilijöitä ja uimareita pyydetään varomaan Partastenlahden merkittyjä aitaverkkoja ja kiertämään ne tarpeettomien vahinkojen välttämiseksi.
Ensimmäinen testaus luonnon olosuhteissa Suomessa
Kunnostuskokeen tarkoituksena on selvittää, kuinka tehokkaasti lantaanipitoisen saven avulla pystytään käytännössä vähentämään tai hillitsemään vesiruton uudelleenkasvua. Kokeessa verrataan vesiruton kasvua varsinaisella koealueella ja vertailualueella. Ensimmäisten tutkimustulosten odotetaan valmistuvan kesän 2013 lopulla.
SYKEn vesikeskuksen koordinoimassa sekä Kuusamon kaupungin ja muiden paikallisten yhteistyötahojen kanssa tehtävässä kunnostuksessa koealueena toimivan Kuusamojärven Partastenlahden uposkasvillisuus poistetaan pääsääntöisesti nuottaamalla. Tämän jälkeen koealue jaetaan kahtia: varsinaiseksi koealueeksi ja vertailualueeksi, jolla ei tehdä mitään lisätoimenpiteitä.
Varsinaisella koealueella vesiruton uudelleenkasvua pyritään hillitsemään sitomalla käyttökelpoinen fosfori sedimenttiin lantaanipitoisella savella.
Lupaavia tuloksia Ruutinlammen kokeessa v. 2010
Fosforia sitovaa lantaanipitoista savea on tutkittu kunnostusmenetelmänä Suomessa aikaisemmin Nummi-Pusulan Ruutinlammella v. 2010. Tulokset olivat rohkaisevia, sillä lyhytkestoinen allaskoe antoi viitteitä kasvun vähenemisestä n. 80 %:lla. Laajamittaisemmalla ja pitkäaikaisemmalla kokeella lisätään tietoa ja ymmärrystä kasvun hillintämahdollisuuksista.
Vieraslajiaalto alkoi kymmenissä järvissä vuonna 2003
Muutamia uposkasvilajeja on esiintynyt valtavissa tiheyksissä kymmenissä suomalaisissa järvissä pääosin Etelä-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Kainuun alueella vuodesta 2003 lähtien. Syynä uposkasviongelman voimistumiseen on pidetty vähäsateista ja kuumaa vuotta 2002 - 2003, jonka seurauksena monien järvien vedenpinnat laskivat ja olosuhteet uposkasveille muuttuivat aiempaa suotuisimmiksi. Tyypillisimpiä lajeja ovat kanadanvesirutto, karvalehti (Ceratophyllum demersum) ja ärviät (Myriophyllum spp.).
Kuusamon järvissä leviävä vesirutto on tarkemmin kanadanvesiruttoa (Elodea canadensis), joka on Suomeen alun perin Pohjois-Amerikasta levinnyt haitallinen vieraslaji. Pienistäkin palasista lisääntyvän uposkasvin vähentäminen on osoittautunut haastavaksi.
Laaja yhteistyöhanke
"Uposkasvivieraslaji kanadanvesiruton kasvun hillinnän koetoiminta" -hankkeeseen osallistuvat SYKEn ja Kuusamon kaupungin lisäksi Kuusamon Energia- ja vesiosuuskunta, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ja vesialueen osakaskunta (kalastuskunta).
Lisätietoa
Ympäristötarkastaja Teemu Junttila, Kuusamon kaupunki, puh. 040 751 2047, etunimi.sukunimi@kuusamo.fi (tavoitettavissa 15.6. klo 12-16 sekä 18.6. klo 14.30-16)
Erikoistutkija Ari Mäkelä, SYKEn vesikeskus, puh. 040 733 6175, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (tavoitettavissa 19-21.6. klo 9-10)
Suunnittelija Maria Arola, SYKEn vesikeskus, puh. 0400 148 837, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (tavoitettavissa 18.6. klo 9.30-14.30)
Tiedottaja Katri Haatainen, SYKEn viestintä, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 550