Pohjajäätä Vantaanjoessa © Esko Kuusisto
Miten syntyy lumikinos, joka on riittävän suuri jääkarhuemolle synnytyspesäksi? Onko Jäämeren vesi makeutumassa? Kuljetaanko Hailuodon jäätietä pitkin tulevaisuudessa? Miten järvien ja jokien jääpeiteaika on muuttunut eri puolilla pohjoista pallonpuoliskoa?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saadaan vastauksia ensi viikon aikana Kuusamossa, jossa järjestetään ”20th International Northern Research Basins Symposium & Workshop” 17.–21. elokuuta. Symposiumiin kokoontuu noin neljäkymmentä lumi- ja jäätutkijaa yhdeksästä maasta.
Kokouksen teemoina ovat tänä vuonna hydrologisen tiedon arvo, ilmastonmuutos arktisessa ympäristössä, uudet mittausmenetelmät sekä lumen ja jään rooli pohjoisissa olosuhteissa.
”Tutkimuksen haasteet ja käytännön sovellukset ovat paljolti samankaltaisia, oltiinpa Pohjois-Euroopassa tai muilla kylmän talven alueilla. Näitä tilaisuuksia on järjestetty vuodesta 1975 alkaen. Tämä on nyt kahdeskymmenes ja Suomi on järjestäjänä kolmatta kertaa”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen, joka toimii järjestelytoimikunnan puheenjohtajana.
Tilaisuus järjestetään joka toinen vuosi napapiiriä ympäröivien maiden kesken. Suomalaisia tutkijoita on mukana Helsingin, Lapin ja Oulun yliopistoista, Aalto-yliopistosta, Ilmatieteen laitoksesta sekä Suomen ympäristökeskuksesta. Kutsuttuja luennoitsijoita on kotimaan lisäksi Kiinasta, Ruotsista ja Islannista.
Tapahtumaa ovat tukeneet maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Pohjoismainen hydrologian yhdistys (NHF), Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Geofysiikkojen liitto ry.
Tilaisuus järjestetään Rukan Salongissa (Salongintie 2, Rukatunturi) 17.–21. elokuuta.
Lisätietoja:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302 (0400 148 541)
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 330 (040 831 9165)
Lisää aiheesta: