Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Puhtaamman Suomenlahden virkistyshyöty kymmeniä miljoonia euroja vuodessa

Tiedote 15.1.2015 klo 9.20

Suomenlahden tilan paraneminen hyödyttäisi rantakiinteistöjen virkistyskäyttöä yli 50 miljoonan euron arvosta vuodessa. Suurin hyöty tulisi uimista häiritsevien levähaittojen vähenemisestä. Vedenlaadun paranemisen virkistyshyötyjä selvitettiin SYKEssä kyselytutkimuksella ja laskentamallilla.

Veneilijät rantautuvat Tammisaaressa. Kuva: Tapio Heikkilä, YHAn kuvapankki

Kuva: Tapio Heikkilä, YHAn kuvapankki

Vastaajista lähes kaikki olivat kokeneet huonon vedenlaadun haittaavan uintia. Lisäksi noin puolet vastaajista oli vähentänyt Suomenlahden rannalla oleiluaan huonon vedenlaadun vuoksi.

Porvoon rannikkoalueen rantakiinteistöt hyötyisivät eniten

”Vuotuinen virkistyshyöty määritettiin jokaiselle paikkakunnalle erikseen Vironlahdesta Hankoon. Eniten veden paremmasta tilasta hyötyisivät Porvoon rannikkoalueet, jossa hyöty olisi noin 12 miljoonaa euroa. Alueella on noin 3 000 kiinteistöä.  Yhden rantakiinteistön käyttäjät hyötyisivät meren hyvän ekologisen tilan saavuttamisesta keskimäärin 2 300 euroa vuodessa”, suunnittelija Turo Hjerppe summaa tutkimuksen tuloksia.

Raaseporissa hyötyjä arvioitiin myös uimarien, veneilijöiden ja kalastajien kannalta

Raaseporin rannikkoalueella tehtiin tarkempi tarkastelu, johon kuului rantakiinteistöjen käyttäjien lisäksi myös uimarit, kalastajat ja veneilijät, joilla ei ole mahdollisuutta käyttää rantakiinteistöä. Hyvän tilan saavuttamisesta aiheutuva vuotuinen virkistyshyöty olisi Raaseporin alueella yhteensä noin 7,2 milj. euroa, josta muiden kuin rantakiinteistöjen käyttäjien osuus olisi noin 17 %.

Virkistyshyötyjen yhdenmukaista ja valtakunnallista arviointia tarvitaan

Tutkimus perustuu 281 ranta-kiinteistön omistajalle vuonna 2011 tehtyyn kyselyyn. Vastausten pohjalta arvioitiin veden käyttökelpoisuutta eri virkistysmuodoille.

Tutkimuksessa käytettyä VIRVA-mallia voidaan soveltaa myös muilla rannikkoalueilla ja vesistöissä. Virkistyshyötyjen yhdenmukaista ja valtakunnallista arviointia tarvitaan suunniteltaessa toimenpiteitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain tavoitteen, vesien hyvän tilan, saavuttamiseksi.

Tutkimus tehtiin osana GisBloom-hanketta

Tutkimus on toteutettu osana kansallista EU:n Life+ -rahoitteista GisBloom-hanketta. Sen tavoitteena oli vesien tilan paraneminen sekä kansalaisten ja järjestöjen osallistuminen vesien tilan seurantaan ja rehevöitymisen kustannustehokkaaseen torjuntaan.  Hanke toimi 11 pilottialueella eri puolella Suomea ja siihen osallistui mm. SYKE, Helsingin yliopisto, Arbonaut Oy, Vesijärvisäätiö, Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry ja Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Lisätietoja

Suunnittelija Turo Hjerppe, Suomen ympäristökeskus SYKE, p. 0295 251 176, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, p. 0295 251 135, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: