RKTL ja SYKE laativat uusia suosituksia Saaristomerelle: kalaa rehuksi, kasvattamoiden yhdistely ja sijainninohjaus

Kalankasvattamo Kustavissa Saaristomerellä. Kuva Pekka Salmi.

RKTL ja SYKE tiedottavat
Itämeren omaa kalaa tulisi käyttää kalankasvatuksen rehujen raaka-aineena. Näin meren ravinteita kierrätettäisiin eikä rehua tarvitsisi tuoda ulkopuolelta. Tämä on yksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Suomen ympäristökeskuksen suosituksista Saaristomeren kalastuksen, kalankasvatuksen ja muiden käyttömuotojen edistämiseksi ja yhteensovittamiseksi. Laitokset selvittivät Saaristomeren kestävää käyttöä osana EU:n rahoittamaa COEXIST-projektia, joka tutki Euroopan merialueiden kestävää käyttöä.

RKTL ja SYKE laativat yhteensä kuusi suositusta Saaristomeren kestävän käytön edistämiseksi. Suositukset ovat:
• Itämeren raaka-aineista valmistettu kalanrehu otetaan käyttöön kalankasvatuksessa ja sitä tulisi tukea kannustimin, kuten suurempina tuotantomäärinä.
• Kansallinen kalankasvatuksen sijainninohjaussuunnitelma toteutetaan ja se otetaan huomioon ympäristölupaprosessissa.
• Merialueen suunnittelua tulisi kehittää alueellisen yhteistyön avulla.
• Kalastajia rohkaistaan vähäarvoisen kalan poistokalastukseen ja toimintaa tuetaan taloudellisesti.
• Ravinteiden poisto vähäarvoista kalaa kalastamalla otetaan mahdolliseksi kompensaatiotoimeksi kalankasvatuksen lupia myönnettäessä.
• Hallinnan toimivuutta ja hyväksyttävyyttä edistetään eri tahojen välisellä yhteistyöllä ja erilaisten tavoitteiden yhteensovittamisella.

Suositukset hyödyttävät eri merenkäyttömuotoja. Ohjaamalla kalankasvatusta kaikkien osapuolien kannalta edullisimmille alueille vähennetään ristiriitoja muiden vesialueen käyttäjien kanssa. Sijainninohjauksella voidaan yhdistää saman yrittäjän laitoksia suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Tällöin kalankasvattamoiden määrä Saaristomerellä supistuisi jopa 60 prosenttia. Samalla vähentyisi puolen kilometrin säteellä kasvattamoista sijaitsevien kesämökkien määrä yli 80 prosenttia nykyisestä. Myös kalankasvatuksen kannattavuus parantuisi, sillä suurempien laitosten tuotantokustannukset olisivat pienemmät.

Ruotsissa viranomaiset keskustelevat

Yhtenä osana tutkimusta selvitettiin Suomen ja Ruotsin eroja kalankasvatuksen hallinnassa ja suunnittelussa.  Molemmat maat ovat soveltaneet tiukkaa ympäristöpolitiikkaa, joka on rajoittanut tuotantoa. Viime vuosina ruotsalaiset kasvattajat ovat kuitenkin voineet lisätä tuotantoa ja suomalaiset ovat siirtäneet tuotantoaan Ruotsiin. Näin ollen tiukka suomalainen lupakäytäntö on siirtänyt tuotantoa ja työllisyys- ja ympäristövaikutuksia toisaalle Itämeren valuma-alueella.

Tutkimuksessa havaittiin, että Ruotsissa viranomaiset ovat kalankasvatuslupaa hakevien kanssa tiiviimmässä vuorovaikutuksessa lupaprosessin eri vaiheissa kuin Suomessa, mikä heijastuu elinkeinon näkökulmien laajempana huomioon ottamisena lupapäätösten sisällössä. Toisaalta suomalaisten hallinnonalojen lisääntynyt keskinäinen kanssakäynti kalankasvatuksen sijainninohjauksessa ennustaa hyväksyttävämpää ja kokonaisvaltaisempaa kalankasvatuksen hallintaa, mikä hyödyttää niin ympäristöä, yhteiskuntaa kuin elinkeinoakin.

Lisätietoja:

Erikoistutkija Timo Mäkinen, RKTL,
puh. +358 295 327 307,
etunimi.sukunimi@rktl.fi

Yksikön päällikkö Kimmo Silvo, SYKE,
puh. + 358 40 765 7466,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vanhempi tutkija Juha Grönroos, SYKE,
puh. +358 40 526 3139,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedottaja Maarit Perkonoja, RKTL
maarit.perkonoja@rktl.fi
puh. 0400 265 215

Viestintäasiantuntija Aira Saloniemi, SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
puh. 0400 148875

Hankkeen verkkosivut:

Rannikkovesien kalankasvatuksen, kalastuksen ja muun kestävän käytön yhteensovittaminen (RKTL)

Interaction in coastal waters (EU)