Valtakunnallinen leväkatsaus 26.7.2018: Voimakkaat sinileväkukinnat jatkuvat Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla sekä järvillä

Tiedote 26.7.2018 klo 12.56
Itämeri pintalevä viikko 30
Sinilevälautat Suomen merialueilla viikolla 30. Kuvassa vaaleansinisillä alueilla levä on pääasiassa ylempään vesipatsaaseen sekoittuneena, keltaisilla alueilla on todennäköistä pintalevää. Punaiset alueet ovat pintalevälautta-alueita. © ESRI World Light Grey Base, SYKEn satelliittitulkintatuote 23.7. ja 24.7.2018

Voimakkaat sinileväkukinnat jatkuvat Suomen merialueilla. Sinilevää on runsaasti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolella sekä kauttaaltaan Suomenlahdella. Myös Selkämerellä on laajalti sinilevää avomerellä. Järvillä sinilevätilanne on jo viidettä viikkoa keskimääräistä huonompi. Useilla järvillä on tehty havaintoja runsaista tai erittäin runsaista sinileväkukinnoista. Jokainen voi lähettää sinilevähavaintoja Järvi-meriwiki-palveluun Havaintolähetti-sovelluksen avulla ja tallentaa sinne levähavaintoja. Kansalaishavainnot tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia. Myös havainnot siitä, että sinilevää ei ole, ovat tärkeitä.

Sinilevää edelleen runsaasti Etelä- ja Lounais-Suomen merialueilla

Sinilevää on edelleen runsaasti Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolella sekä kauttaaltaan Suomenlahdella. Vahvimmat sinilevälautat ulottuvat Saaristomeren eteläosista Hangon eteläpuoliselle alueelle. Selkämerellä avomerialueen sinilevälautta on siirtynyt hieman lähemmäs Suomen rannikkoa. Tiedot käyvät ilmi SYKEn kaukokartoituksen satelliittitulkintojen ja Algaline-seurannan tuloksista sekä Rajavartiolaitokselta saaduista tiedoista.

SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen ajelehtimisennusteen mukaan Suomenlahdella ja Selkämerellä sinilevämassojen ajelehtimissuunta sunnuntai-iltaan saakka on länteen. Ahvenanmeren levälautat liikkuvat luoteen suunnalle.

Järvi-Meriwikiin ilmoitetut sinilevähavainnot painottuvat edelleen Suomenlahden ja Saaristomeren rannikoille. Loppuviikosta ilmoituksia runsaasta tai erittäin runsasta sinilevästä on tullut jälleen myös itäisen Suomenlahden rannikolta. Rannikoilla paikalliset erot sinilevätilanteessa voivat olla suuria ja sinilevätilanne voi vaihdella nopeasti suuntaan tai toiseen.

Utön saaressa sijaitsevan automaattisen kuvantamislaitteen lähettämien kuvien perusteella kasviplanktonyhteisössä alkaa olla runsaasti jo hajoamassa olevaa huonokuntoista levää.

Meriveden pintalämpötila on Ilmatieteen laitoksen mukaan Perämerellä 19-23, Selkämerellä 19-22, Saaristomerellä 21-24 ja Suomenlahdella 23-24 astetta.

Järvillä edelleen runsaasti sinilevää

Sinilevätilanne järvillä on jo viidettä viikkoa keskimääräistä huonompi. Helteinen ja tyyni sää sekä lämpimät järvivedet lisäävät runsaiden pintakukintojen esiintymisen riskiä.

Valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla sinilevätilanne on pääosin edellisten viikkojen kaltainen. Pääosassa seurattavia järviä ei ole havaittu sinilevää tai sinilevää on havaittu vain vähän. Osalla järvistä levän runsaus on vähentynyt tai levää ei ole havaittu enää. Toisaalta uusilta kohteilta on tällä viikolla tehty havaintoja runsaista kukinnoista. Hieman sinilevää esiintyi 44:lla, runsaasti 14:lla ja erittäin runsaasti kolmella havaintopaikalla. Runsaat havainnot ovat pääosin järvillä, joilla on ollut aiempinakin vuosina leväongelmia. Vähäravinteisissa järvissä sinilevää on silmämääräisesti havaittavissa yleensä lyhyen aikaa.

Kansalaiset ovat ilmoittaneet useita levähavaintoja, jotka painottuvat Etelä-Suomeen. Yleensä on havaittu hieman sinilevää. Runsaasta sinilevästä on tullut 11 kansalaishavaintoa ja yksi erittäin runsaasta sinilevästä.

Kansalaishavainnot tärkeitä ­­ — ilmoita levähavaintosi Järvi-meriwikiin

Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämässä Järvi-meriwikissä kuka tahansa voi perustaa oman havaintopaikan ja tallentaa sille levähavaintoja järviltä ja rannikkoalueilta. Myös yksittäisiä havaintoja voi lähettää eri vesistöillä liikkuessaan. Havainnot voi toimittaa Havaintolähetti-sovelluksen avulla. Ilmoitetut havainnot näkyvät valtakunnallisella levätilannekartalla ja tukevat valtakunnallista levätilanteen arviointia.

Järvi-meriwiki on verkkopalvelu, jota tuotetaan viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä. Palvelusta löytyvät perustiedot kaikista yli hehtaarin kokoisista järvistämme ja Itämeren eri alueet. Käyttäjät voivat jakaa palvelussa muun muassa valokuvia ja muita havaintoja.

Uimavesien sinilevätilannetta yleisillä uimarannoilla valvovat kuntien terveydensuojeluviranomaiset. Runsaasta sinileväesiintymästä uimarannalla kannattaakin ilmoittaa kyseisen kunnan terveydensuojeluviranomaisille.

Varo sinileväistä vettä

Sinileväiseen veteen tulee aina suhtautua varoen, koska sinilevät voivat tuottaa useita erilaisia hermo- ja maksamyrkkyjä. Sinileväinen vesi voi lisäksi aiheuttaa mm. iho- ja silmäoireita, pahoinvointia, flunssan kaltaisia oireita, kuumeilua tai allergisia reaktioita. Etenkin pienet lapset ja lemmikkieläimet on syytä pitää poissa sinileväisestä vedestä. Sinileväistä vettä ei pidä käyttää löyly-, pesu- tai kasteluvetenä. Myrkytysepäilyissä on syytä ottaa yhteys Myrkytystietokeskukseen, lääkäriin tai eläinlääkäriin.

Näin tunnistat sinilevän

Vähäinen määrä sinilevää näyttää vedessä vihreiltä tai kellertäviltä hiukkasilta. Rannalle voi ajautua kapeita leväraitoja. Runsas määrä sinilevää muodostaa tyynellä ilmalla veteen vihertäviä tai kellertäviä levälauttoja ja sitä kasautuu rannoille.

Jos levämassa hajoaa tikulla kokeiltaessa hippusina veteen, kyseessä voi olla sinilevä. Jos levä jää roikkumaan keppiin, kyseessä on jokin muu kuin sinilevä. Vesilasissa sinilevät nousevat pintaan vihertävinä hippusina noin tunnin kuluessa.

 

Iso kartta viikon 30 levätilanteesta

Lisää aiheesta

Valtakunnallinen levätiedotus

Kuvia

Lisätietoja

(Puhelimitse klo 13–15)

Sisävesiltä

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Merialueilta

Sinilevätilanne merialueilla

Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Itämeren tila

Erikoistutkija Risto Lignell, Suomen ympäristökeskus SYKE (27.7.saakka)
puh. 0295 251 377, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Erikoistutkija Laura Uusitalo Suomen ympäristökeskus SYKE (30.7.alkaen)
puh. 0295 251 719, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Viestintä

Viestintäasiantuntija Hannele Ahponen, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 997, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: