Tiedote 29.8.2019 klo 13.00
Kuluneena kesänä sinilevää esiintyi Suomen merialueilla runsaasti etenkin Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahden suulla sekä Ahvenanmaan eteläpuolella. Sinilevää havaittiin paikoittain pintalauttoina, mutta tuuli piti sinilevän enimmäkseen veteen sekoittuneena. Järvillä sinilevätilanne oli hyvin vaihteleva. Runsaita pintakukintoja havaittiin kuitenkin vähemmän kuin aiempina seurantavuosina.
Yhteenveto heinä-elokuun aikana Järvi-/meriwikiin tallennetuista sinilevähavainnoista ja satelliittihavaintojen perusteella tulkituista kesäkauden pintaleväalueista avomerellä. Sinilevähavainnot: Järvi-/meriwiki, Valtakunnallinen leväseuranta. SYKEn kaukokartoitustuotteet on lisensoitu CC Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssillä. Alkuperäiset kuvat: ESA Copernicus Sentinel-ohjelma
Sinilevää oli runsaasti veteen sekoittuneena ja ajoittain pintalauttoina Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla
Sinilevät runsastuivat Suomen merialueilla tyypilliseen tapaansa heinäkuun puolivälin jälkeen. Sinilevien ja sinileväkukintojen määrä oli suurimmillaan heinäkuun lopulla.
Tuuli piti sinilevät pääosin veteen sekoittuneena, mutta pintalauttojakin muodostui. Suomen merialueilla sinileviä esiintyi etenkin Itämeren pääaltaan pohjoisosassa, Suomenlahden suulla sekä Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolella, mutta myös Ahvenanmerellä, Suomenlahdella Suomen rannikolle päin painottuen, Ahvenanmaan pohjoispuolella ja Selkämeren etelä- ja keskiosissa, sekä aiemmista vuosista poiketen myös Selkämeren pohjoisosassa.
Sinileväpigmenttitulosten perusteella sinilevien määrä ei kuitenkaan yltänyt poikkeuksellisen lämpimän kesän 2018 lukemiin Ahvenanmaan ja Saaristomeren eteläpuolella, eikä kesän 2018 kaltaista erityisen vaikeaa sinilevätilannetta Suomenlahdelle kehittynyt. Merenkurkun ja Perämeren avomerialueilla sinileväkukintoja ei kesän aikana havaittu, mikä on tyypillistä näille merialueille.
Rannikoilla ja saaristoalueilla sinilevää esiintyi Saaristomerellä, Suomenlahdella, Selkämerellä ja Merenkurkussa. Rannikkovesien sinilevätilanne vaihteli huomattavasti lyhyidenkin etäisyyksien välillä ja muuttui nopeasti, mikä on tyypillistä rannikkoalueiden pirstaleisuuden vuoksi ja siksi, että vesimassat kulkeutuvat tuulen ja virtausten mukana paikasta toiseen.
Valtalaji Itämeren pääaltaan pohjoisosassa oli Nodularia spumigena ja Helsingin edustan näytteissä Aphanizomenon flosaquae. Näitä molempia sekä Dolichospermum-suvun sinileviä esiintyi kuitenkin kaikissa Suomen eteläisiltä ja lounaisilta merialueilta mikroskopoiduissa näytteissä. Sinilevien ohella panssarisiimalevä Heterocapsa triquetra oli Suomenlahdella aiempien vuosien tapaan paikoin hyvin runsas ja saattoi värjätä vettä rusehtavan punaiseksi.
Suomen merialueiden ulkopuolella sinileväkukintoja esiintyi kuluneena kesänä satelliittitulkintojen perusteella laajasti etenkin Itämeren pääaltaalla.
Sinilevää on kuluneella viikolla havaittu pääosin veteen sekoittuneena Suomen eteläisillä ja lounaisilla avomerialueilla sekä Selkämeren etelä- ja keskiosissa. Tiedot perustuvat satelliittitulkintoihin, tutkimusalus Arandalla tehtyihin havaintoihin Suomenlahdella sekä Rajavartiolaitoksen lentäjien tekemiin havaintoihin.
Sinilevien määrä on kuitenkin edelleen vähentynyt edellisviikoista Helsingin ja Tukholman välisellä reitillä, mikä selviää M/S Silja Serenadelle asennettujen Algaline-laitteiden sinileväpigmenttituloksista. Rannikkovesiltä sinilevähavaintoja on tehty vakioseurantapakoilta ja ilmoitettu Järvi-Meriwikiin Suomenlahdelta, Saaristomereltä, Selkämereltä ja Merenkurkusta.
Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden pintalämpötila on Suomenlahdella 15–19 °C, Selkämerellä 16–18 °C ja Perämerellä noin 15 °C.
Sinilevätilanteen voidaan odottaa rauhoittuvan entisestään meriveden viilentyessä ja valon vähentyessä, mutta sinileväkukinnat ovat mahdollisia myös myöhemmin syksyllä ja osa sinilevälajeista voi muodostaa paikallisia esiintymiä suotuisissa oloissa viileänkin veden aikaan. Viime syksynä oli poikkeuksellisen lämmintä ja sinileväkukintoja esiintyi paikoin vielä marraskuussa. Lisäksi Suomenlahdella esiintyi hajoavan sinilevän muodostamaa kukintaa myös jään alla vielä joulu-tammikuun vaihteessakin. Hajoava sinilevä muodostaa usein etenkin syksyisin turkoosia maalinkaltaista massaa rannoilla, ja sinileväsoluista vapautuva sinileväpigmentti voi värjätä turkoosiksi tai sinertäväksi paitsi veteen rajautuvaa rantaa, myös jäärailoja talviaikaan.
Talven ja kevään seurantatuloksiin perustuen ennakoitiin viime vuosien tapaan huomattavaa tai kohtalaista sinileväkukintojen riskiä Suomen eteläisillä ja lounaisilla merialueilla sekä Selkämeren eteläosassa. Sinileväkukintojen alueellinen jakauma onkin varsin hyvin ennustettavissa, mutta kesän sääolot vaikuttavat ratkaisevasti kukintojen voimakkuuteen. Selkämeren pohjoisosan kukinnat ovat vahvistuneet viime vuosina. Niiden syytä on tarpeen selvittää tarkemmin.
Järvillä sinileväkesä oli vaihteleva
Järvillä lämpimän alkukesän seurauksena sinilevät alkoivat runsastua kesäkuussa monilla valtakunnallisen leväseurannan havaintopaikoilla hieman tyypillistä aiemmin. Kesäkuun lopun levätilanne ja vielä tuolloin lämmin sääjakso ennakoivat vuoden 2018 kaltaista sinileväkesää järvillä.
Heinäkuusta alkanut vaihteleva sää piti kuitenkin järvillä leväkukintahavaintojen määrän ja runsaat pintakukinnat keskimääräistä tasoa alempana koko heinä- ja elokuun lukuun ottamatta heinäkuun toiseksi viimeistä ja elokuun viimeistä viikkoa. Viileä sää hillitsi sinileväkukintojen syntyä ja tuulinen sää piti järvissä esiintyneen sinilevän veteen sekoittuneena. Tuuli ajoi kuitenkin osassa järviä sinilevää lautoiksi tuulensuuntaisille rannoille.
Runsaita tai erittäin runsaita sinilevien pintakukintoja havaittiin kesän aikana kolmellakymmenelläyhdellä, pääasiassa rehevällä valtakunnallisen seurannan havaintopaikalta, mikä on neljännes edellisvuotta vähemmän. Seurannan piirissä oli kaikkiaan 239 valtakunnallista järvihavaintopaikkaa. Tyypillisesti runsaiden tai erittäin runsaiden sinileväkukintojen kesto oli lyhyt - kaksi viikkoa tai vähemmän.
Yksittäisillä järvillä havaittujen runsaiden esiintymien kesto oli selvästi vuotta 2018 lyhyempi muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kolme viikkoa tai kauemmin yhtäjaksoisesti kestäneitä runsaita tai erittäin runsaita sinileväkukintoja esiintyi vain neljällä havaintopaikalla, mikä on myös selvästi vähemmän kuin edellisvuonna.
Tällä viikolla lämmin sää on kuitenkin lisännyt sinilevien määrää järvillä selvästi. Etelä- ja Keski-Suomen alueella sinileviä esiintyy tällä hetkellä enemmän kuin tähän aikaan kesästä yleensä. Tilanne muistuttaa hyvin paljon kesän 2010 sinilevätilannetta. Mikäli lämmin sää jatkuu, sinilevätilanne pysynee tämän hetken kaltaisena tai voi vielä huonontuakin. Vaikka sinileväkukintojen tyypillinen esiintymisaika järvillä on kesä-heinäkuun vaihteesta elokuuhun ja sään salliessa sinileväkukintoja voi esiintyä vielä syyskuussa.
Järvien pintavesien lämpötilat ovat nousseet viime viikosta. Etelä- ja Keski-Suomen alueella monissa järvissä pintalämpötila on 17–20 °C. Aivan pohjoisimmassa Suomessa pintavesien lämpötilat ovat 12–15 °C.
Sinilevää Hiidenvedellä ja Enäjärvellä 28.8.2019. © ESA Copernicus Sentinental Data, SYKE
Sinilevien esiintymistä seurataan kesäisin viikoittain
Suomen ympäristökeskus SYKE on julkaissut kesä-elokuussa viikoittain katsauksen sinilevätilanteesta Suomen merialueilla ja järvissä. Sinilevien havainnointia jatketaan syyskuun loppuun asti, mutta viikoittainen tiedotus päättyy. Ravinne- ja sääolosuhteiden suosiessa sinileväkukinnat ovat mahdollisia vielä syksylläkin.
Valtakunnallista sinileväseurantaa on toteutettu vuodesta 1998 lähtien. SYKE tekee seurantaa yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) ja kunnallisten ympäristöviranomaisten kanssa. Leväseurantaan kuuluu noin 240 pysyvää havaintopaikkaa järvillä ja noin 30 havaintopaikkaa rannikolla.
Suomen avomerimerialueiden levätilanteesta saatiin tietoa satelliittitulkinnoista, Rajavartiolaitoksen lennoilta, merentutkimusalus Arandalta sekä M/S Silja Serenadelle ja M/S Finnmaidille asennettujen Algaline-laitteiden keräämistä näytteistä ja mittaustuloksista. Ilmatieteen laitos toimitti ajankohtaista tietoa meriveden pintalämpötiloista ja sinilevälauttojen ajelehtimisennusteita laadittiin yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen kanssa.
Toimittajat ja kansalaiset ottivat ahkerasti yhteyttä leväasioihin liittyen. Kansalaisia huolestuttivat oman lähi- tai mökkivesistön mahdollinen leväkukinta sekä sen vaikutukset virkistyskäyttöön ja terveysriskit. Tiedotusvälineitä kiinnostivat valtakunnallinen sinilevätilanne, sinilevämyrkyt, sinilevien mahdolliset terveyshaitat, levien esiintymistä ja vaihtelua selittävät tekijät sekä Itämeren ja pintavesien tila. Myös SYKEn tarjoamat verkkopalvelut sinilevätilanteen kartoittamisessa olivat median kiinnostuksen kohteena.
Kansalaisten havainnot apuna levätilanteen kartoittamisessa
Kansalaiset voivat osallistua sinilevähavainnointiin Järvi-meriwikin avulla. Se on Suomen vesien oma verkkopalvelu, johon kansalaisetkin voivat perustaa itselleen havaintopaikkoja ja ryhtyä seuraamaan muun muassa sinilevätilannetta, pintaveden lämpötilaa ja näkösyvyyttä. Havaintojen tallentaminen Järvi-meriwikiin sujuu helposti Havaintolähetti-verkkosovelluksella.
Virallisen leväseurannan ulkopuolelta saatiin kesän aikana Järvi-meriwikiin yhteensä yli 1 200 sinilevähavaintoa. Niistä runsaassa 740:ssä oli havaittu levää, ja 485:ssä ilmoitettiin levättömyydestä. Eniten kansalaishavaintoja levätilanteesta tuli viikoilla 29 ja 30 (15.7.–28.7.2019), jolloin sinilevätilanteesta raportoitiin 414 kertaa.
Kesän 2019 leväbarometri sisävesien osalta
Karttakuvat median käyttöön:
Lisää aiheesta:
Valtakunnallinen levätiedotus
Tietoa sinilevistä
Kesän satelliittihavainnot löytyvät TARKKA-palvelusta
Lisätietoja:
Sinilevätilanne merialueilla
Tutkija Sirpa Lehtinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 353, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Itämeren tila ja sinileväkukintojen riskiennuste
Johtava tutkija Harri Kuosa, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 106, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Satelliittitulkinnat
Erikoistutkija Jenni Attila, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 078, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sisävedet
Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 241, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi