Petolahdenjoki 15.8.2016 © Kuva: Eva-Stina Bredgård.
Jokien virtaamat ovat nyt laskemassa Pohjanmaalla ja Lapissa, mutta järvivedet ovat edelleen ylhäällä idässä ja pohjoisessa. Vaasan ympäristössä koettiin elokuussa suuria kesätulvia. Esimerkiksi Maalahdenjoella ja Laihianjoella virtaamat ja vedenkorkeudet nousivat elokuun puolivälissä selvästi vuoden korkeimpiin arvoihin ja paikoin pelloille. Uudet sateet nostivat jo välillä hiukan laskeneita virtaamia toistamiseen kuukauden lopulla.
Pohjanmaalla ja Lapissa vedet korkealla
Runsaiden sateiden myötä Kemijoen, Ounasjoen, Tengeliönjoen ja Oulankajoen virtaamat ja vedenkorkeudet ovat nyt ajankohtaan nähden varsin suuria. "Jokien virtaamat ovat pääosin laskussa, mutta syyskuun alkuun ennustetut runsaat sateet saattavat jälleen nostaa vedenkorkeuksia Lapissa ja Koillismaalla", kertoo tutkija Kalle Sippel Suomen ympäristökeskuksesta.
Maaperä on märkää Pohjanmaan maakunnissa sekä Pohjois-Suomessa, joten sateet näkyvät vesistöissä nopeasti.
Läntisellä rannikkoseudulla jokien virtaamat ovat selvästi pienentyneet elokuun huippulukemista ja edelleen laskussa. Länsirannikolle ei ennusteta runsaita sateita lähipäiville. Etelärannikolla sateet eivät toistaiseksi juurikaan vaikuta vesistöjen vedenkorkeuksiin, koska maaperä on kuivempaa.
Pohjois- ja Järvi-Suomessa järvien vedenpinnat tavallista korkeammalla mutta laskussa
Pohjanmaalla, Lapissa ja Järvi-Suomessa järvien pinnat ovat monin paikoin korkealla, mutta pääosin hitaassa laskussa. Inarijärven ja Kemijärven juoksutukset jatkuvat syyskuussa selvästi tavanomaista suurempina. Saimaan vedenkorkeus pysyy koko syksyn ajan keskimääräistä korkeammalla. Syyskuun loppuun mennessä se laskee ennusteen mukaan 10–15 cm nykyisestä.
Vesitilanne elokuussa 2016
Sadanta
Elokuu oli sateinen koko maassa, mutta erityisen runsaasti satoi Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Etelä-Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa sadetta kertyi paikoin enemmän kuin 150 mm eli yli kaksinkertaisesti tavanomaiseen elokuuhun nähden. Elokuun lopulla satoi runsaasti Länsi-Lapin lisäksi Koillismaalla. Kuukauden sademäärä oli maan Pohjanmaalla sekä maan pohjois- ja itäosassa yleisesti 80–150 mm. Etelä- ja Keski-Suomessa satoi 60–100 mm eli melko tavanomaisesti.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Voimakkaat sateet aiheuttivat Vaasan ympäristössä elokuussa suuria kesätulvia. Esimerkiksi Maalahdenjoella ja Laihianjoella virtaamat ja vedenkorkeudet nousivat elokuun puolivälissä selvästi vuoden korkeimpiin arvoihin ja vesi nousi paikoin pelloille. Viikkoa myöhemmin maan ollessa jo valmiiksi märkää sateet nostivat jo välillä hiukan laskeneita virtaamia uudelleen. Elokuun loppua kohden virtaamat ja vedenkorkeudet olivat jo kuitenkin selvässä laskussa. Pohjanmaan lisäksi sateinen elokuu näkyi vesistöissä erityisen selvästi myös paikoin Kainuussa ja Lapissa. Kainuussa useiden järvien vedenpinnat olivat elokuussa selvässä nousussa. Lapissa vedenkorkeudet ja virtaamat olivat jo elokuun alussa ajankohtaan nähden korkealla, eikä sateinen elokuu tuonut tilanteeseen juuri muutosta. Inarijärvi ja Kitkajärvi olivat kuukauden loppuessa selvästi ajankohdan keskimääräisten lukemien yläpuolella. Myös etelämpänä Saimaa oli edelleen ajankohdan keskiarvoa korkeammalla.
Päävesistöjen keskivirtaamat vaihtelivat tavanomaisen molemmin puolin sadannan mukaan. Kun esimerkiksi Kokemäenjoella oltiin elokuussa ajankohdan keskimääräisen alapuolella, virtasi Kemijoessa vettä kaksinkertainen määrä elokuun tavanomaisiin lukemiin verrattuna.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat ovat runsaiden sateiden vuoksi ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 10–60 cm keskiarvoja ylempänä, pois lukien Lounais-Suomesta Kainuuseen kulkeva vähäsateisempi vyöhyke, jossa pinnat ovat 5–20 cm keskiarvojen alapuolella.
Pintaveden lämpötila
Kesän korkeimmat järviveden lämpötilat mitattiin heinäkuun lopulla, jolloin vedet olivat maan etelä- ja keskiosassa yli 20-asteisia. Elokuun alkupuoliskon aikana pintaveden lämpötilat laskivat koko maassa yleisesti 3–7 asteella. Elokuun puolivälin jälkeen veden lämpötilat pysyivät hetken ennallaan tai nousivat hieman ennen kuukauden viimeisten päivien laskua. Elokuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 14–17 astetta ja Lapissa 10–12 astetta. Lukemat ovat koko maassa hieman ajankohdan keskiarvoa matalampia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi:
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Tutkija Kalle Sippel, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 646, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.