Lunta Sodankylässä 29.2.2016 © Kuva: Martti Salminen
Lumikuorma kasvoi helmikuussa erityisesti Pohjois-Suomessa, mutta myös Itä-Suomessa lunta on nyt laajoilla alueilla yli 80 kg/m2. ”Näillä alueilla suurten hallien omistajien on syytä seurata kattojen lumitilannetta ja kantavien rakenteiden kuntoa. Tarpeen mukaan on huolehdittava lumen poistosta. Riskit nousevat myös silloin, kun lunta on kertynyt erityisen runsaasti vain osalle kattoa”, huomauttaa Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.
Aiempina vuosina suurissa halleissa piilevät rakennevirheet ovat alkaneet ilmetä maaston lumikuorman kasvaessa 80–100 kg/m2:n tuntumaan. Omakoti-, pari- ja rivitalot eivät kuulu riskikohteisiin kattojen kestävyyden osalta, mutta niissäkin vaaraa saattaa aiheuttaa lumen tai jään putoaminen ihmisten päälle. Kaikkien lumenpudottajien on varmistettava oma turvallisuutensa.
Jäät voivat alkaa heikentyä lähiaikoina maan eteläosassa
Auringon säteily oli helmikuussa vielä melko vähäistä ja järvien jääpeitteen kiderakenne ei päässyt merkittävästi rapautumaan. ”Maaliskuussa auringon säteily alkaa voimistua, ja jos kovia pakkasia ei ole, jäät voivat pilvisyydestä riippuen alkaa heikentyä lähiaikoina maan eteläosassa”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Jään heikkeneminen kiihtyy erityisesti sitten, kun jäällä oleva lumi on sulanut. Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää kulkijan alla, jos jään rakenne on ns. puikkoontunut.
Virtaamat pieniä maaliskuun alussa
Helmikuun viileän jälkipuoliskon myötä virtaamat ovat pienentyneet reilusti lounais- ja etelärannikon joissa. Helmikuun alkupuolella käytiin paikoin jo kevättulvalukemissa. ”Jokien virtaamat pysyvät pieninä vielä maaliskuun alussa, jos sää pysyy viileänä. Ennusteen mukaan sää lämpenee kuun puoliväliin mennessä etenkin Etelä-Suomessa, minkä johdosta virtaamat kääntyvät taas nousuun”, arvioi hydrologi Panu Juntunen Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvien pinnat korkealla mutta laskussa
Järvien vedenpinnat ovat ajankohtaan nähden korkealla Lounais- ja Etelä-Suomessa sateisen ja paikoin lauhan helmikuun jäljiltä. Järvien pinnat ovat ajankohdan keskitasoa korkeammalla myös Järvi- ja Pohjois-Suomessa. Lounais- ja Etelä-Suomessa järvien pinnat laskevat maaliskuun alkupuolelle saakka, muualla lasku jatkuu pääosin koko maaliskuun, mikäli sää jatkuu ennusteen mukaisesti viileänä. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet pysyvät lähellä nykytasoaan.
Vesitilanne helmikuussa 2016
Sadanta
Helmikuu oli koko maassa poikkeuksellisen sateinen. Vesistöalueille lasketut kuukauden aluesadannat vaihtelivat Paatsjoen reilusta 50 mm:stä etelärannikon jokien jopa noin 100 mm:iin. Kuukauden sademäärät olivat suuressa osassa maata yli tai lähes kaksinkertaisia vuosien 1981–2010 keskiarvoihin verrattuina.
Lumi
Ennen helmikuun puoliväliä lauhat säät ja vesisateet sulattivat lumia maan etelä- ja keskiosissa ja pieniä määriä paikoitellen Kainuussa ja Lounais-Lapissa asti. Lounais-Suomesta vähäiset lumet sulivat monin paikoin kokonaan ja etelärannikollakin lunta oli sulamisjakson jälkeen hyvin vähän. Pohjoisessa lumikuorman kasvu jatkui koko helmikuun ajan melko tasaisena, ja kuukauden loppupuolella valtaosaan muutakin maata saatiin melko reilusti lisää lunta.
Helmikuun lopussa lumikuorma oli maan lounaisosassa alle 20 kg/m2 ja kasvoi koilliseen mennessä melko tasaisesti Pohjois-Karjalan ja Kainuun 90–140 kg/m2:aan. Koillismaalla ja Lapissa lunta oli pääosin 140–190 kg/m2. Inarin seudulla lunta oli vähän vähemmän, kun taas Länsi-Lapissa lumikuorma oli paikoitellen yli 200 kg/m2. Lapissa ja Koillismaalla lunta oli paikoitellen selvästi keskimääräistä helmikuun loppua enemmän. Länsi- ja Etelä-Suomessa lunta on sen sijaan tavallista vähemmän.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Vesisateet ja lumien sulaminen saivat virtaamat kasvamaan ja vedet nousemaan ajankohtaan nähden korkealle ennen helmikuun puoliväliä Etelä-, Lounais- ja Länsi-Suomen joissa ja muutaman päivän viiveellä monissa järvissäkin. Myös muualla maassa lauhat sadesäät näkyivät paikoitellen vedenpintojen ja virtaamien pienenä ja lyhytaikaisena nousuna, vaikka enimmäkseen vedet olivat helmikuussa näillä alueilla laskussa.
Helmikuun lopussa järvien pinnat olivat monin paikoin huomattavasti ajankohdan keskiarvoja korkeammalla. Suurimpia erot olivat Järvi-Suomen isoissa järvissä sekä mm. Lappajärvellä ja Oulujärvellä. Myös päävesistöjen helmikuiset keskivirtaamat olivat tänä vuonna selvästi tavallista suurempia valtaosassa maata. Vantaanjoessa vettä virtasi lähes kolminkertaisesti keskimääräiseen helmikuuhun verrattuna.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 10–45 cm yli ajankohdan keskiarvojen. Leuto ja sateinen jakso maan etelä- ja keskiosissa käänsi pinnankorkeudet helmikuussa väliaikaisesti nousuun. Maan pohjoisosissa pinnat laskevat edelleen, mutta ovat vielä 0–50 cm keskiarvoja ylempänä talvikauden alun poikkeuksellisen runsaiden vesivarantojen jäljiltä.
Routa
Etelärannikolla routakerros on osittain jo sulanut ja routaa esiintyy enää 0–10 cm eli 5–15 cm keskimääräistä vähemmän. Länsirannikolla routaa on 20–40 cm, joka on 10–15 cm tavallista enemmän. Maan keski- ja itäosissa roudan syvyys on 20–50 cm eli noin 20 cm keskiarvoja suurempi. Maan pohjoisosissa routaa esiintyy yleisesti 20–30 cm keskimääräistä vähemmän eli 40–90 cm.
Jäänpaksuus
Järvien jäänpaksuudet pysyivät helmikuussa pääosin melko samoissa lukemissa maan etelä- ja keskiosassa. Helmikuun alkupuolen lauhan sään myötä jäät ohenivat hieman etelässä, mutta ovat sen jälkeen pysyneet ennallaan tai paksuuntuneet muutamilla senteillä. Suuret virtaamat heikensivät jokijäät Etelä- ja Lounais-Suomessa vaarallisen heikoiksi, ja myös maan keskiosan virtapaikoilla jäät voivat olla heikkoja. Maan pohjoisosassa järvien jäät kasvoivat hieman helmikuun loppupuolella, mutta kuun alkupuolella lukemat pysyivät myös siellä lähes ennallaan. Helmikuun lopussa järvien jäänpaksuudet olivat maan eteläosassa 20–30 cm, keskiosassa 30–50 cm ja pohjoisosassa pääosin 40–65 cm. Etelässä lukemat ovat yleisesti 10–15 cm ajankohdan keskiarvoa pienempiä. Pohjoisessa ollaan lähellä tavanomaisia lukemia.
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa:
Hydrogeologi MIrjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Panu Juntunen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 770, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.