© Esa Nikunen
Lokakuu alkoi hyvin kuivana, mutta muuttui vetiseksi loppua kohden. Kuukauden viimeisinä viikkoina satoi maan etelä- ja keskiosassa runsaasti, minkä myötä vedenpinnat ja virtaamat kääntyivät muutaman kuukauden kuivan kauden jälkeen taas nousuun. Pohjavedet reagoivat sateisiin hitaammin, eivätkä sateet vielä ole ehtineet täydentää varastoja.
Lapissa sää muuttui talviseksi kuukauden puolivälin jälkeen. Tuolloin pohjoisessa satoi lunta, pieniä järviä jäätyi ja maaperä alkoi paikoin routaantua. Isot ja keskisuuret järvet ovat edelleen sulina, ja jäätä on vain rannoilla ja lahdissa.
”Jäät ovat pienissä järvissäkin hyvin ohuita, eikä jäällä ole syytä liikkua vielä missään”, varoittaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.
Virtaamat nousussa marraskuun alussa
Sateet ovat kostuttaneet maaperän ja marraskuun alkuun ennustettu lämmin ja sateinen jakso nostaa virtaamia edelleen koko Suomessa.
”Virtaamat saattavat nousta seuraavan viikon aikana paikoin pienen kevättulvan tasoisiksi Etelä-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla”, ennustaa johtava hydrologi Bertel Vehviläinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Järvi-Suomen suurten järvien vedenkorkeudet ovat nousseet ajankohdan keskitasolle ja jatkavat vielä nousuaan. Poikkeuksena on Saimaa, joka laski lokakuussa, mutta nousee marraskuun aikana keskitason tuntumaan. Oulujoen vesistön runsaat sateet ovat nostaneet vedenpintoja ja nousu jatkuu marraskuun aikana kohti keskitasoa. Viime syksynä Oulujärven pinta oli noin puoli metriä nykytasoa korkeammalla, joten vedenpinta ei uhkaa marraskuussa ylärajaa.
Vesitilanne lokakuussa 2013
Sadanta
Maan etelä- ja keskiosassa lokakuun alkupuolisko oli hyvin vähäsateinen ja loppukuukausi puolestaan runsassateinen. Kuukauden viimeisinä viikkoina satoi monin paikoin melkein koko lokakuun tavanomaista vastaava sademäärä. Lapissa sadetta kertyi kuukauden mittaan tasaisemmin. Lokakuun sadanta vaihteli Länsi-Lapin ja Pohjanmaan alle 50 mm:n ja maan etelä- ja itäosan yli 80 mm:n välillä.
Lumi
Suureen osaan maata satoi lokakuun loppupuolella ensilumi, mutta pidemmäksi ajaksi lunta jäi maahan vain Pohjois-Suomessa. Kuukauden lopussa lunta oli enää osassa Lappia ja Koillismaalla. Lumen vesiarvo oli 0–40 mm.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Lokakuun alku oli virtaamien ja vedenkorkeuksien osalta syyskuun kaltainen. Monin paikoin oltiin selvästi ajankohdan tavanomaisten lukemien alapuolella ja vedenpinnat laskivat edelleen. Kuukauden loppupuolella virtaamat kääntyivät kuitenkin sateiden myötä nopeaan nousuun sekä Itä- että Etelä-Suomessa, mutta myös Pohjanmaalla. Lokakuun päättyessä näillä alueilla oltiin monin paikoin jo selvästikin ajankohdan keskimääräisten virtaamien yläpuolella. Lapissa sen sijaan virtaamat pysyttelivät pääosin tavanomaista pienempinä. Järvien vedenpinnat nousivat kuukauden loppupuolella lähes koko maassa, mutta suurten järvien pinnat olivat erityisesti pohjoisessa vielä kuun lopussakin tavallista alempana. Kuivan alkukuun vuoksi lokakuun keskivirtaamat olivat päävesistöissä edelleen selvästi keskimääräistä pienempiä.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 20−80 cm alle ajankohdan keskiarvon. Kuiva alkusyksy viivästytti pohjavesivaraston täydentymistä, mutta lokakuun sateet ovat kääntäneet pintojen korkeudet pienoiseen nousuun maan etelä- ja keskiosassa. Pienissä ja keskisuurissa pohjavesimuodostumissa sekä moreenimailla pohjavesivarasto täydentyy noin 2−4 viikon viiveellä.
Routa
Maan pohjoisosassa routaa voi esiintyä paikoitellen pari senttiä, mutta varsinainen routakausi alkaa vasta lämpötilan pysyessä päivisinkin pakkasen puolella.
Pintaveden lämpötila ja jäätilanne
Vesistöjen pintalämpötilat vaihtelivat lokakuussa keskiarvon molemmin puolin säätyyppiä myötäillen. Veden lämpötilat olivat pääosin laskussa, mutta kuukauden loppupuolella lämmennyt sää nosti vielä vesien lämpötiloja. Lokakuun lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 3−7 astetta eli pääosin hieman ajankohdan keskimääräistä korkeampi. Lapissa pieniä vesistöjä jäätyi kuukauden puolivälin pakkasilla. Isot järvet ovat kuitenkin vielä ilman jääkantta, ja jäätä on vain rannoilla ja lahdissa.
Lisätietoja
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi