Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne lokakuun lopussa 2014: Virtaamissa alueellisia eroja, sateet näkyvät jatkossa nopeasti jokivesistöissä

Tiedote 4.11.2014 klo 8.27

Myllymaenasema_JKoskela_31102014_556.jpg
Vantaanjoki 31.10.2014. Kuva: Jarkko Koskela

Sään vaihtelu äärilaidasta toiseen näkyi lokakuussa myös vesitilanteessa. Kylmä jakso toi lumisateita lokakuun puolivälin jälkeen lähes koko maahan ja pohjoisosissa pienimmät vesistöt saivat paikoin jääpeitteen. Sään lämpenemisen aiheuttama lumien sulaminen ja runsaat vesisateet nostivat virtaamat kuun lopussa suuriksi erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla ja Etelä-Lapissa. Samaan aikaan esimerkiksi Etelä-Suomessa, jonne sateita ei juuri osunut, vettä virtasi joissa kuitenkin selvästi keskimääräistä vähemmän.

Epävakainen sää jatkuu ja jokien virtaamat kasvavat herkästi vesisateiden myötä

Marraskuun alun runsaat sateet nostavat jokien virtaamia erityisesti Etelä-Pohjanmaalla. Loppuviikosta jokien virtaamat kääntynevät laskuun sään kylmetessä. ”Sään ennustetaan kuitenkin pysyvän marraskuun alkupuolella epävakaisena, ja maa on nyt märkää, joten mahdolliset uudet vesisateet voivat kasvattaa virtaamia nopeastikin”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Etelä-Lapissa lokakuun lopun sateiden ja lumen sulamisen kasvattamat virtaamat ovat laskussa, joka jatkuu seuraavalla viikolla.

Järvi-Suomessa järvien vedenkorkeudet nousevat marraskuun aikana. Pirkanmaalla yhä keskimääräistä alempana olevat suuret järvet, Längelmävesi, Tarjanne ja Keurusselkä, nousevat marraskuussa 5–30 cm. Saimaan ja Päijänteen vedenpinnat pysyvät marraskuun aikana nykytasollaan tai kohoavat 5–10 cm.

Vesitilanne lokakuussa 2014

Sadanta

Etelä-Suomessa ja Lapissa satoi lokakuussa vähän, vain 20–30 mm, ja sadesumma olikin näillä alueilla vain noin puolet lokakuun keskimääräisestä sadannasta. Sen sijaan Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla sadesummat olivat paikoin jopa yli 90 mm, eli yli 1,5-kertaisesti keskimääräiseen lokakuun sadantaan nähden.

Lumi

Pohjois-Kainuuseen, Koillismaalle ja Lounais-Lappiin saatiin ohut lumipeite jo ennen lokakuun puoliväliä. Kuun loppupuoliskolla lumi käväisi valtaosassa maata, mutta useita päiviä se pysyi maassa vain Pohjois-Suomessa ja osassa Pohjois-Karjalaa. Kainuussa lumen vesiarvo oli kuukauden viimeisellä viikolla enimmillään jo noin 40 mm, mutta kuukauden lopussa lunta oli jäljellä enää pohjoisimmassa Lapissa pieniä määriä.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Syyssateet saivat monen järven pinnan nousemaan lokakuun loppua kohti erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla sekä Länsi- ja Keski-Suomessa. Eniten vedet nousivat Iijoen vesistöalueen eteläosan luonnontilaisilla järvillä. Etelä-Suomessa ja Lapissa vedenkorkeuden muutokset jäivät pieniksi ja joidenkin järvien pinnat laskivat hieman. Saimaa ja Pielinen olivat vielä lokakuussa laskusuunnassa. Pitkään matalalla olleet Pirkanmaan ja Keski-Suomen järvet nousivat lähemmäs ajankohdan keskiarvoja mutta olivat vieläkin selvästi niiden alapuolella. Myös Pielisen ja Kallaveden pinta on edelleen alhaalla. Muualla maassa järvien pinnat olivat lokakuun lopussa pääosin lähellä keskimääräistä.

Keski-Suomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla sateinen lokakuu sai virtaamat kasvuun ja ne olivat loppukuusta paikoin ajankohtaan nähden suuria. Muualla maassa keskimääräistä vähävetisempi jakso jatkui ja virtaamat pysyivät paikoin selvästikin keskimääräistä alempana. Lokakuun keskivirtaamat olivat suurimmissa vesistöissä pääosin keskimääräistä pienempiä.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat ovat maan etelä- ja keskiosissa nousussa mutta edelleen 0–30 cm alle ajankohdan keskimääräisen vähäsateisen syksyn vuoksi. Muualla maassa pinnat ovat pääasiassa 5–50 cm alle ajankohdan keskiarvon. Pohjavesivarannot täydentyvät sateiden vaikutuksesta viiveellä maan jäätymiseen asti.

Routa

Routaa esiintyy paikoitellen maan itä- ja pohjoisosissa 0–5 cm.

Pintaveden lämpötila ja jäätilanne

Vesistöt jäähtyivät lokakuun alkupuolella koko maassa vuodenajalle tyypilliseen tapaan. Kuukauden puolivälin jälkeen sää kylmeni selvästi, ja myös vedet viilenivät selvästi ajankohdan keskiarvojen alapuolelle. Maan pohjoisosassa pieniä vesistöjä jäätyi tuolloin, ja paikoin etelässäkin rantoja meni riitteeseen. Lokakuun viimeisellä viikolla sää lämpeni jälleen etenkin maan etelä- ja keskiosassa, jolloin pintaveden lämpötilat kohosivat maan etelä- ja keskiosassa takaisin ajankohdalle tavanomaisiin lukemiin. Lokakuun päättyessä pintaveden lämpötila oli yleisesti 3–6 astetta ja Lapissa alle 4 astetta.

Pohjois-Suomessa pieniä vesistöjä on osin jäässä. Jäät ovat kuitenkin hyvin heikkoja. SYKE varoittaa pohjoisessa heikoista jäistä. Suuret järvet ovat edelleen sulia.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 307, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 732, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: