Hyppää sisältöön

Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne maaliskuun lopussa 2015: Virtaamat nousussa rannikon vesistöissä, järvijäät erittäin heikkoja maan etelä- ja länsiosassa

Tiedote 1.4.2015 klo 10.48

Keväinen jokimaisema

Kuva: Mirjam Orvomaa

SYKE varoittaa maan etelä- ja länsiosassa erittäin ohuista järvijäistä. Jäällä ei kannata enää liikkua näillä alueilla. Myös keski- ja itäosassa maata jäät ovat alkaneet heikentyä.

Keväällä monikymmensenttinen jää voi pettää puikkoonnuttuaan auringonsäteilyn vaikutuksesta. ”Vaikka aamun pakkasilla jää voi tuntua kestävältä, iltapäivällä se saattaa hajota auringon sulattaessa kiteiden rajapintoja”, muistuttaa hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta. Viime aikojen lämpötilan vaihtelut ovat myös aiheuttaneet paikoin suuria railoja ja toisaalla jään työntymistä rannoille.

Virtaamat nousussa rannikon jokivesistöissä, huiput jäänevät kuitenkin pieniksi

Maaliskuun lopun runsaat sateet ja lauha sää nostavat virtaamia rannikon jokivesistöissä Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Pohjanmaalla huhtikuun alussa. ”Virtaamat kääntyvät kuitenkin pian laskuun jos sää jatkuu viileänä ja vähäsateisena”, ennustaa hydrologi Tiia Vento Suomen ympäristökeskuksesta. Etelä- ja lounaisrannikon jokivesistöjen osalta kevättulvat ovat jo pääosin ohitse, Pohjanmaalla virtaamat lähtevät kasvuun lämpötilojen nousun ja lumen sulannan myötä. Etelä-Pohjanmaalla lumet ovat jo osittain sulaneet ja kevättulva on kaksihuippuinen. Huhtikuun puoleen väliin todennäköisesti ajoittuva toinen huippu jäänee samansuuruiseksi kuin maaliskuun alkupuolen huippu eli hieman keskimääräistä kevättulvaa pienemmäksi. Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla lumen vesiarvot ovat ajankohdalle tavanomaisia, ja tulvan suuruuden määräävät sulamisajan sää sekä mahdolliset jääpadot. Lapissa kevättulvat ajoittuvat toukokuulle.

Järvien vedenkorkeudet ovat koko Suomessa lähellä ajankohdan keskitasoja tai hieman niitä ylempänä. Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat nousussa tai kääntymässä nousuun Lappia lukuun ottamatta, maan eteläosissa pinnat ovat jo monin paikoin laskeneet keväthuipuista. 

Vesitilanne maaliskuussa 2015

Sadanta

Maaliskuussa satoi suuressa osassa maata tavanomaista enemmän. Kuukauden sadanta oli pääosin 30–60 mm. Eniten satoi etelärannikolla ja Kainuussa, missä sadetta kertyi paikoin yli 60 mm. Niukkasateisinta oli Pohjois-Lapissa.

Lumi

Maaliskuun alkupuolen ja keskivaiheen lämpimät päivät sulattivat valtaosan lumista Etelä- ja Länsi-Suomessa. Myös maan keski- ja itäosissa sulaminen pääsi hyvään alkuun. Kovat yöpakkaset kuitenkin pitivät sulamisvauhdin melko hitaana ja saivat aurinkoisten päivien kanssa aikaan hienoja hankikantokelejä lähes koko maahan. Kuukauden loppupuolella lumikuorma taas kasvoi Pohjois-, Itä- ja Keski-Suomessa, ja kuun viimeisten päivien räntä- ja lumisateet saivat maan pitkästä aikaa valkoiseksi myös etelä- ja länsirannikolla.

Maaliskuun lopussa lumen vesiarvo oli Länsi-Lapissa, Pohjois-Pohjanmaan pohjoisosissa sekä Kainuussa monin paikoin yli 200 mm ja muuallakin Oulu–Joensuu-linjan pohjoispuolella yli 100 mm. Tältä linjalta lounaaseen lumen vesiarvo pieneni Etelä- ja Länsi-Suomen alle 40 mm:iin. Suomenselän alueella lunta tosin oli lännessäkin enemmän. Maan runsaslumisimmilla alueilla lunta oli monin paikoin ajankohtaan nähden selvästi tavallista enemmän, kun taas Länsi- ja Etelä-Suomessa lunta oli vähän verrattuna pitkän ajanjakson keskiarvoihin.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Helmikuun lopun ja maaliskuun alun lämmin jakso sulatti lumia ja aiheutti sulamisesta johtuvan virtaamien kevättulvahuipun jo harvinaisen aikaisin etelä- ja länsirannikon joissa. Tulvahuippu koettiin näissä vesistöissä jo maaliskuun ensimmäisellä puoliskolla. Tavanomaisiin kevätylivirtaamiin nähden tulvat jäivät kuitenkin vaatimattomiksi. Myös maan etelä- ja keskiosien järvissä vesi alkoi nousta tavallista aikaisemmin ja vedenpinnat olivatkin maaliskuussa monessa järvessä harvinaisen korkealla. Lapissa ja Kainuussa virtaamat pysyivät vielä maaliskuussa pieninä ja järvien pinnat pääosin laskussa. Kuukauden keskivirtaamat olivat suurimmissa vesistöissä keskimääräisen tuntumassa tai sitä suurempia. Vuoksessa ja Kemijoessa vettä virtasi maaliskuulle tavanomaisia määriä, Kymijoessa, Kokemäenjoessa ja Oulujoessa tavallista runsaammin.

Pohjaveden korkeus

Rannikkoalueilla aikainen kevät nosti pohjavesiä jo vuoden alussa, joten tällä hetkellä pinnat ovat laskussa. Pinnankorkeudet ovat silti 30–40 cm ajankohdan keskiarvoja ylempänä. Maan keskiosissa pinnat ovat lähteneet pieneen nousuun ja ovat 5–30 cm keskimääräistä ylempänä. Osassa Itä-Suomea kuiva syksy jätti pohjavedet alhaiselle tasolle eikä mahdollinen kevätsulanta näy vielä pintojen ollessa 30 cm keskiarvoja alempana. Maan pohjoisosissa pohjaveden pinnat laskevat edelleen.

Routa

Routaa esiintyy maan etelä- ja keskiosissa vain 0–10 cm ja routamaksimi jäi hyvin pieneksi. Maan pohjoisosissa routamaksimi saavutettiin jo helmikuun alussa eli 1–2 kk keskimääräistä aikaisemmin. Routaa esiintyy pohjoisessa edelleen 10–100 cm, mutta se on jo paikoitellen alkanut sulaa alhaaltapäin.

Jäätilanne

Maan etelä- ja länsiosassa järvijäät alkoivat heikentyä jo helmikuun loppupuolella eli selvästi tavallista aiemmin. Jäiden oheneminen jatkui näillä alueilla koko maaliskuun ajan. Maan itä- ja keskiosassa jäänpaksuudet pysyivät maaliskuussa pääosin samoissa lukemissa, ja ovat nyt alkaneet heikentyä. Pohjoisessa jäät vahvenivat maaliskuussa hieman tai pysyivät ennallaan.

Maan etelä- ja länsiosassa jäät olivat maaliskuun lopussa pääosin liian heikkoja mitattaviksi, yleisesti alle 20 cm. Maan keski- ja itäosassa jäätä oli 25–40 cm, Pohjois-Suomessa 40–70 cm ja Kilpisjärvellä jopa 90 cm. Lapissa jäänpaksuudet ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä lukemia, mutta muualla maassa huomattavasti tavanomaista pienempiä.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 330, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Tiia Vento, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 734, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: