Mynämäen Laajoki maaliskuussa 2018. © Kuva: Jarmo Linjama
Vesistöjen jäänpaksuudet ja maaperän routakerros kasvoivat maaliskuussa, joskin runsaslumisilla alueilla kasvu oli hidasta. Jäätä ja routaa oli maaliskuun päättyessä Etelä-Suomen vähälumisilla alueilla keskimääräistä enemmän, Itä-Suomen runsaslumisilla alueilla sen sijaan selvästi keskimääräistä vähemmän. Lounais- ja Etelä-Suomen kevättulvat alkavat ennusteen mukaan huhtikuun alussa.
Maaliskuun lopussa lumikuormat olivat ajankohtaan nähden suuria Itä-Suomessa sekä Länsi-Lapissa. Pohjois-Karjalassa lunta oli harvinaisen paljon.
”Suurten hallien kattoja on edelleen tarkkailtava erityisesti Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, Kainuussa ja Meri-Lapissa. Hallien omistajien on aktiivisesti seurattava lumikuormaa ja kantavien rakenteiden kuntoa, ja huolehdittava lumen poistosta katolta tarpeen mukaan”, ohjeistaa kehitysinsinööri Kimmo Söderholm Suomen ympäristökeskuksesta.
Tavallisten omakotitalojen katot eivät kuulu riskialttiisiin kohteisiin. Vaaraa saattaa kuitenkin aiheuttaa lumen tai jään putoaminen katolta. Lumen pudottamisessa on syytä käyttää ammattilaisten apua.
Lounais- ja Etelä-Suomen jokien kevättulvat alkamassa huhtikuun alussa
Lounais- ja Etelä-Suomen jokien vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän huhtikuun alussa lämpenevän sään myötä nousuun. Ennusteen mukaan lumi sulaa nopeasti ja tulvahuiput ajoittuvat jo ensi viikon alkuun.
”Pääsiäisen lumimyräkkä nosti tulvariskiä niin, että sään jatkuessa sateisena voivat vedenkorkeudet nousta paikoin keskimääräisen kevättulvahuipun tasolle”, arvioi hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta.
Ennusteen mukaan vesi nousee pelloille tulvaherkimmillä alueilla. Loimijoella tulvahuippu voi nousta jopa keskimääräistä suuremmaksi.
Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa lunta on keskimääräisesti tai enemmän. Vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän nousuun jo huhtikuun alkupuolella. Tämänhetkisen ennusteen mukaan sään viileneminen hidastaisi kuitenkin myöhemmin lumen sulantaa.
Suurimmat lumen vesiarvot, yli 200 mm, ovat Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Tämän alueen vesistöissä on tulvapotentiaalia selvästi tavanomaista suurempiin kevättulviin kevään etenemisestä riippuen. Järvien vedenpinnat ovat Keski- ja Itä-Suomessa paikoin korkealla sateisen syksyn ja alkutalven jäljiltä. Suuresta lumimäärästä johtuen useiden Järvi-Suomen luonnontilaisten järvien ennustetaan nousevan tavallista korkeampaan keväthuippuun touko-kesäkuun aikana. Järvien purkautuminen nostaa myös laskujokien virtaamat suuriksi.
Vesitilanne maaliskuussa 2018
Sadanta
Maaliskuussa satoi eniten Pohjois-Karjalassa, missä sademäärä oli yleisesti 40–50 mm. Tämä on 15–20 % keskimääräistä enemmän. Myös muualla Itä- ja Kaakkois-Suomessa satoi yleensä vähintään keskiarvon verran. Vähiten satoi lounaisimmassa Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Lapissa. Lounais-Suomessa sademäärä oli paikoin vain 10–15 mm, mikä on alle puolet pitkän ajan keskiarvosta.
Lumen vesiarvo
Säät pysyivät maaliskuun ajan pääosin talvisina eikä lumen sulaminen päässyt kunnolla käyntiin edes eteläisimmässä Suomessa. Kuukauden alussa lumikuorma ei juuri muuttunut, mutta kuukauden puolivälin paikkeilla ja loppupuolella lunta satoi valtaosassa maata reilusti lisää. Itä-Suomessa ja Kainuussa lumikuorma kasvoi monin paikoin kymmeniä kiloja neliömetrillä. Suurimmat lumikuormat, yli 200 kg/m2, löytyivät maaliskuun lopulla Kainuusta, Pohjois-Karjalasta, Pohjois-Savosta ja Länsi-Lapista. Näillä alueilla lunta oli huomattavasti, paikoitellen yli 50 kg/m2, enemmän kuin tähän aikaan talvesta keskimäärin. Vain Etelä-Suomessa lunta oli tavallista vähemmän. Vähiten lunta, 15–40 kg/m2, oli lounaisimmassa Suomessa.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Maaliskuussa lämpötilat pysyivät pääosin pakkasen puolella koko maassa, minkä seurauksena vedenkorkeudet ja virtaamat olivat laajasti laskusuunnassa koko kuukauden ajan. Pohjoisessa virtaamat ja vedenkorkeudet pysyttelivät maaliskuussa pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia. Etelämpänä vedenpinnat olivat suurimmissa vesistöissä edelleen tavanomaista korkeammalla sateisen syksyn seurauksena. Myös Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat laskivat koko maaliskuun ajan. Näillä alueilla vedenpinnat olivat kuitenkin monin paikoin kuukauden loppuessa jo ajankohdan keskimääräisten lukemien alapuolella, koska sulamiskauden alku on viivästynyt.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat jatkoivat talvelle tyypillistä laskuaan, mutta olivat maaliskuun lopussa edelleen suuressa osassa maata 10–30 cm keskiarvojen yläpuolella. Maan länsiosissa pohjavedet olivat 5–20 cm keskimääräistä alempana.
Routa
Routaa oli maaliskuun päättyessä maan eteläosissa 10–40 cm, mikä on 5–20 cm ajankohdan keskiarvoja enemmän. Maan keskiosissa routaa oli 5–20 cm eli 10–20 cm keskimääräistä vähemmän. Pohjoisessa routaa oli 20–130 cm, mikä on 20–50 cm keskiarvoja vähemmän.
Jäänpaksuus
Järvien jäänpaksuudet kasvoivat maaliskuun loppuun saakka yleisesti koko maassa. Maan etelä- ja keskiosassa jään kokonaispaksuus oli maaliskuun lopussa pääosin 35–50 cm. Maan pohjoisosassa järvijäät ovat yleisesti 50–65 cm, paitsi Kilpisjärvellä yli 80 cm. Jäät ovat selvästi keskiarvoa ohuempia maan keski- ja itäosan lumisilla alueilla, jossa ollaan 10–15 cm ajankohdan keskiarvoa alemmissa lukemissa. Etelä- ja länsirannikolla jäät vahvistuivat eniten maaliskuun pakkasten myötä, sillä lumikerros oli siellä ohuin. Rannikolla järvijäät ovat nyt jopa ajankohdan keskiarvoa paksumpia. Pohjois-Lapissa jäät ovat keskimääräisen paksuisia, mutta runsaslumisilla alueilla Koillismaalla, Kainuussa sekä Länsi-Lapissa jäät ovat tavanomaista ohuempia.
Etelässä ja lännessä jokijäät heikkenevät nopeasti virtaamien kasvaessa eikä jokijäillä tule enää liikkua. Myös järvijäillä liikkuessa on varottava yleisiä heikon jään alueita, kuten virtapaikkoja, sillan alusia, purkupaikkoja, kapeikkoja yms. Järvijäiden sulaminen on pian käynnistymässä maan etelä- ja länsiosassa. Keväällä jään heikkeneminen kiihtyy erityisesti, kun jään päällä oleva lumi on sulanut ja auringon säteily pääsee haurastuttamaan jäätä. Kevätjäät ovat puikkoontumisen vuoksi petollisia eikä niiden kantavuutta voi arvioida suoraan senttilukemien perusteella. Aamulla ja yöllä vielä hyvin kestänyt monikymmensenttinen jää voikin pettää jo iltapäivällä.
Tule mukaan tekemään kansalaishavaintoja!
Vielä ehtii tehdä kansalaishavaintoja talvesta! Jäiden lähtö, lumipeitteen sulaminen ja lumikuorman mittaukset ovat lopputalven hyviä havaintokohteita. Lumikuormahavaintoja voidaan hyödyntää kevään tulvaennusteiden laadinnassa. Myös jäiden lähdöstä ja jääpadoista otettuja kuvia erityisesti jokivesistä kaivataan Suomen ympäristökeskus SYKEn ja Luonto-Liiton yhteisessä talviseurannassa.
Kokeile Talviseurantalähettiä!
Video: Lumen syvyyden ja lumikuorman mittaaminen
Lisätietoja
SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:
SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:
Vesitilanne yleensä:
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Jarkko J Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 307, etunimi.j.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet:
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 215, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.