Suomen ympäristökeskus | Finlands miljöcentral | Finnish Environment Institute

sykefi header valkoinen

Vesitilanne marraskuun lopussa 2017: Etelä- ja Länsi-Suomessa vedenpinnat korkealla ja virtaamat suuria, hyydetulvat mahdollisia

Tiedote 1.12.2017 klo 11.01
Solbergån i december
Solbergån marraskuussa © Kuva: Salla Seppänen

Marraskuun runsaat sateet pitivät ennätyssateisen lokakuun jälkeen erityisesti Uudellamaalla järvien ja jokien vedenpinnat korkealla koko marraskuun ajan. Joillakin etelärannikon joilla vesi tulvi alavimmille pelloille.

Etelä- ja Länsi-Suomen järvien ja jokien pinnat ovat sateisen sään takia korkealla myös joulukuun alussa. Lähipäiville ennustettu pakastuminen pienentää virtaamia kuukauden alkupäivinä, mutta mahdollinen lauhtuminen kääntää vedenpinnat uudelleen nousuun ja sateiden mahdollinen jatkuminen saa Etelä-Suomen vesistöt tulvimaan nopeasti.

"Virtaamien ollessa suuria kasvaa myös hyyderiski, jos pakkanen kiristyy nopeasti yli 15 asteen", kertoo tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta.

Luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat nousseet koko syksyn ajan myös Hämeestä Pohjois-Karjalaan ulottuvalla alueella ja ovat nyt ajankohtaan nähden huomattavan korkealla. Saimaalla vedenkorkeuden nousua hillitään lisäjuoksutuksilla.

Vesistöjen jäätymiseen varauduttava maan etelä- ja keskiosissa

Vesistöjen jäätyminen eteni marraskuussa Lapista Kainuun korkeudelle ja paikoin vähän etelämmäskin. ”Joulukuussa järviä voi jäätyä jo Etelä-Suomessakin, joten nyt alkaa olla aika siirtää laiturit ja muut rakenteet rannoilta ennen vesien jäätymistä”, muistuttaa Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen.

Vesitilanne marraskuussa 2017

Sadanta

Marraskuu oli Etelä-, Itä- ja Pohjois-Suomessa tavallista sateisempi. Kuukauden sademäärä oli näillä alueilla pääosin 50–90 mm, mutta paikoitellen etelärannikon pienillä vesistöalueilla ja Kymijoen valuma-alueen eteläosissa satoi selvästi enemmänkin ja Koillis-Lapissa puolestaan hieman vähemmän.

Länsi-Suomessa marraskuun sadannat olivat lähellä ajankohdan keskiarvoja, osassa Pohjanmaan jokivesistöjä jopa hieman tavanomaista pienempiä. Sadetta kertyi Länsi-Suomessa 30–50 mm. Sateita tuli marraskuussa lähes koko maassa sekä vetenä, räntänä että lumena.

Lumen vesiarvo

Maan etelä- ja keskiosissa marraskuu oli suurimmaksi osaksi lumeton, vaikka kuukaudelle osuikin joitakin lumisia päiviä. Pohjois-Lapissa lunta oli marraskuun alkupäivistä asti, ja marraskuun kuluessa yhtenäinen ja todennäköisesti pysyvä lumipeite laajeni peittämään myös suuren osan Pohjois-Pohjanmaata, Kainuun sekä osan Pohjois-Karjalaa ja Pohjois-Savoa. Lumen vesiarvo oli marraskuun lopussa näillä alueilla 20–60 mm lukuun ottamatta Luoteis-Lappia, jossa lunta oli jo enemmän ja vesiarvo oli kasvanut 60–100 mm:iin. Lapin länsiosissa lunta oli paikoitellen enemmän kuin marraskuun lopussa keskimäärin, muualla maassa lumen vesiarvot olivat pääosin lähellä keskiarvoja.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Lapissa vesistöjen vedenpinnat ja virtaamat olivat marraskuussa lähellä ajankohdan tavanomaisia lukemia ja pääosin laskusuunnassa. Sen sijaan Oulun eteläpuolella vedenkorkeudet ja virtaamat olivat lähes kaikkialla keskimääräisten arvojen yläpuolella. Tällä alueella vedenpinnat nousivat useissa järvissä tasaisesti koko marraskuun ajan, ja kuukauden päättyessä erityisesti laajoilta alueilta vetensä keräävät suuret luonnontilaiset järvet olivat koko syksyn sateiden vaikutuksesta korkealla. Esimerkiksi Pielisen pinta oli noin 50 cm ja Saimaan noin 40 cm ajankohdan keskiarvoa korkeammalla. Monella muullakin maan etelä- ja keskiosien järvellä eroa keskiarvoon oli 20–30 cm.

Päävesistöjen keskivirtaamat olivat marraskuussa Lappia lukuun ottamatta pääosin keskimääräistä suurempia. Selvimpiä erot tavanomaiseen olivat etelärannikon joissa. Esimerkiksi Karjaanjoessa vettä virtasi tänä vuonna kaksinkertaisesti keskimääräiseen marraskuuhun verrattuna.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata ajankohdan keskiarvojen yläpuolella. Maan etelä- ja länsiosissa pinnat ovat 10–30 cm ja keskiosissa 5–20 cm keskimääräistä ylempänä. Pohjoisessa pinnat ovat lähellä keskiarvoja tai hieman niitä korkeammalla.

Routa

Routaa esiintyy maan pohjois- ja itäosissa. Lapin länsiosissa routaa on 5­–20 cm, kun taas Itä-Lapissa ja maan itäosissa routaa on havaittu vasta pari senttiä.

Jäätilanne ja veden lämpötila

Pohjois-Suomessa pienet vesistöt jäätyivät loka-marraskuun vaihteessa, mutta Oulun eteläpuolella jäät sulivat paikoin lauhan sään myötä marraskuun alkupuolella. Lapissa suuria järviä jäätyi marraskuun puolivälin tienoilla ja pienemmissä järvissä jäät vahvenivat pakkasten myötä. Kuukauden lopulla jäätä alkoi muodostua Kainuun korkeudella ja paikoin myös maan keskiosan pienissä järvissä. Maan etelä- ja keskiosan vesistöt olivat marraskuun päättyessä kuitenkin pääosin sulana.

Marraskuun lopussa jäätä mitattiin vain Lapissa ja muutamilla Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun havaintopaikoilla. Järvien jäänpaksuudet vaihtelivat Kainuun muutamasta sentistä Pohjois-Lapin lähes 30 senttiin. Lukemat ovat ajankohdan keskimääräisen tuntumassa tai hieman sitä pienempiä.

Jokijäät ovat vielä heikkoja pohjoisessa. Myös järvien jäät ovat vielä Etelä-Lapissa ja entisen Oulun läänin alueella heikkoja. Erot rantojen ja ulompien selkävesien jäänpaksuuksissa ovat alkutalvesta suuria. Vaikka havaintopaikoilla olisi mitattu paksuja jäitä, on syytä varovaisuuteen jäällä liikuttaessa.

Maan etelä- ja keskiosassa vesistöjen lämpötilat ovat pääsääntöisesti alle neljä astetta.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä @pinnanalta:

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE 
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi ja routa:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet:

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: