Vesitilanne syyskuun lopussa 2014: Pinta- ja pohjavedet monin paikoin tavanomaista alempana

Tiedote 1.10.2014 klo 10.21

syyskuu_usva-nousee-vedesta_orvomaa.jpg
 Kuva: Mirjam Orvomaa

Syyskuun alku oli kuiva ja ajankohtaan nähden lämmin, kun taas loppupuolella oli paikoin viileää ja sateista. Säätila heijastui vesitilanteeseen. Alkukuusta vedenkorkeudet olivat monin paikoin alhaisia ja virtaamat pieniä, kun taas kuukauden loppupuolella sateet saivat vedenpinnat paikoin nousuun. Pääosin sekä pinta- että pohjavedet olivat kuitenkin koko kuukauden tavallista alempana.

Jokien virtaamat pienenevät lokakuun alussa

Syyskuun loppupuolen runsaiden sateiden jälkeen viime päivät olivat vähäsateisia ja myös lokakuun alussa sateiden ennustetaan jäävän suurimmassa osassa Suomea vähiin. ”Jokien virtaamat laskevat tai pysyvät pieninä seuraavalla viikolla”, kertoo hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.

Järvi-Suomessa järvien vedenkorkeudet laskevat tai pysyvät nykytasollaan lokakuun alkupuolella. Pirkanmaan suurista järvistä Längelmävesi, Tarjanne ja Keurusselkä ovat yhä 15–35 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja niiden ennustetaan pysyvän lokakuussa nykytasollaan tai laskevan 5 cm. Saimaan ennustetaan laskevan lokakuussa 5–15 cm ja Päijänteen 5–20 cm.

Vesitilanne syyskuussa 2014

Sadanta

Syyskuun alkupuoli oli erittäin vähäsateinen, mutta kuukauden loppupuolella sadetta kertyi etenkin maan itäosassa miltei koko kuukauden edestä. Kuukauden sademäärä vaihteli maan länsiosan alle 30 mm:n ja itäosan yli 70 mm:n välillä. Pääosassa maata sadetta kertyi keskiarvoa vähemmän. Maan pohjois- ja itäosassa satoi paikoitellen lunta kuukauden loppupuolella. Ne kuitenkin sulivat nopeasti.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Sateiden vähäisyyden vuoksi vedenkorkeudet olivat syyskuussa pääasiassa laskussa. Kuukauden lopussa vedenpinnat kääntyivät kuitenkin monella järvellä nousuun erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa. Keski- ja Länsi-Suomessa järvien pinnat olivat yleisesti keskimääräistä alempana. Myös idässä esimerkiksi Kallaveden ja Pielisen vesi oli matalalla.

Keskivirtaamat olivat päävesistöissä pääosin keskimääräistä pienempiä ja erityisesti länsirannikolla jopa selvästi keskimääräistä pienempiä. Tämä oli seurausta syyskuun pienestä sadannasta ja kuivan kesän jäljiltä jo valmiiksi alhaalla olleista virtaamista. Pienemmissä vesistöissä syyskuun loppupuolen muutama sadepäivä käänsi virtaamat hetkellisesti nousuun, mutta sään jälleen kuivuessa niissäkin syyskuu päättyi pääosin taas laskusuunnassa.

Pohjaveden korkeus

Suuressa osassa maata pohjaveden pinnat ovat 10–45 cm alle ajankohdan keskimääräisen. Paikoitellen maan eteläosissa pohjavedet ovat 0–20 cm yli ajankohdan keskiarvon, mutta laskusuunnassa. Sateettomilla alueilla kuivuus on verottanut pohjavesivarantoja ja pinnat ovat esimerkiksi maan itäosissa alhaisia.

Pintaveden lämpötila

Elokuussa alkanut järvivesien jäähtyminen pysähtyi syyskuun alkupuolella lämmenneen sään myötä etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Pintavedet olivat paikoin ajankohtaan nähden harvinaisen lämpimiä syyskuun alkupuoliskolla. Kuukauden lopulla viilentynyt sää jäähdytti vesiä huomattavasti. Lapissa vesien lämpötilat olivat tasaisessa laskussa koko syyskuun. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 8–13 astetta, Lapissa 4–7 astetta. Lukemat ovat ajankohdalle tyypillisiä.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

SYKEn hydrologit Twitterissä

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 732, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.


Kohderyhmä: