Vesitilanne syyskuun lopussa 2015: Tilanne vaihteleva eri puolilla maata, järvivedet ajankohtaan nähden lämpimiä

Porvoonjoen Vakkolan vedenkorkeusasteikko syyskuussa. © Kuva: Jari Hakala

Syyskuu oli tavanomaista lämpimämpi. Sademäärissä oli suurta alueellista vaihtelua, mikä näkyi myös pinta- ja pohjaveden korkeuksien vaihtelussa eri puolilla maata. Maan etelä- ja keskiosassa vedenkorkeudet vaihtelivat keskimääräisen molemmin puolin. Pohjanmaalla ja maan pohjoisosassa satoi runsaammin, ja myös vedenkorkeudet ja virtaamat olivat ajankohtaan nähden korkeita.

Lämpimän sään myötä järvivedet pysyivät koko syyskuun selvästi ajankohdan keskiarvoa korkeammissa lukemissa. ”Syyskuun lopulla veden lämpötilat olivat poikkeuksellisen korkeita. Syyskuun keskilämpötila järvien pintavesissä oli yleisesti 1–2 astetta tavanomaista ylempi”, kertoo hydrologi Johanna Korhonen Suomen ympäristökeskuksesta.

Vedenkorkeudet ja virtaamat pääosin laskussa

Lokakuun alun ennustetaan olevan syyskuun loppua vähäsateisempaa. Sateiden nostamat vedenkorkeudet Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa ovat laskemassa kohti tavanomaisempaa tilannetta. "Maan pohjoisosissa ja länsirannikolla maa on märkää, joten mahdolliset uudet sateet voivat nostaa jokien vedenkorkeuksia nopeasti", huomauttaa tutkija Harri Myllyniemi Suomen ympäristökeskuksesta. Järvi-Suomessa vedenkorkeudet pysyvät lokakuussa paikoin ajankohtaa korkeammalla.

Vesitilanne syyskuussa 2015

Sadanta

Syyskuun sadanta vaihteli sekä ajallisesti että alueellisesti. Kuukauden alkupuoli oli melko vähäsateinen, mutta loppupuolella sadetta kertyi paikoin runsaasti etenkin Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa. Kuukauden sademäärä oli pääosin 40–100  mm eli pääosin keskimääräistä suurempi. Etelä-Lapissa satoi paikoin selvästi yli 100 mm. Vähiten sadetta kertyi maan itäosassa sekä Lapin pohjoisosassa.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Vedenkorkeuden muutokset jäivät syyskuussa melko pieniksi maan eteläosien järvissä. Sateisemmat jaksot saivat vedet nousemaan hieman vähäksi aikaa, mutta pääosin vedenpinnat olivat hitaassa laskussa ja virtaamat pieniä. Pohjois-Suomessa runsaiden sateiden vaikutus näkyi vesistöissä kuukauden puolivälin jälkeen, kun vesi nousi monessa järvessä reilusti ja virtaamat kasvoivat erityisesti Pohjois-Pohjanmaan joissa suuriksi. Kalajoen havaintopaikoilla mitattiin jopa vuoden suurimpia virtaamia.

Syyskuun lopussa järvien pinnat olivat Pohjois-Suomessa yleisesti tavallista korkeammalla. Sen sijaan maan keskiosissa vedet olivat paikoitellen alhaalla. Muualla maassa vedenkorkeudet olivat enimmäkseen lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, joskin Saimaan pinta pysytteli syyskuussakin selvästi pitkän jakson keskiarvon yläpuolella. Myös päävesistöjen keskivirtaamat olivat syyskuussa Pohjois-Suomessa selvästi keskimääräistä suurempia mutta muualla maassa enimmäkseen lähellä keskiarvoja tai niiden alapuolella.

• Järvien ja jokien vesitilanne syyskuussa 2015 (gif, 33 kt)

Pohjaveden korkeus

Syyskuun sateet eivät vielä täydentäneet pohjavesivarastoja suuren haihdunnan vuoksi, ja pohjaveden pinnankorkeudet ovat edelleen laskussa koko maassa. Maan etelä- ja keskiosissa pinnat ovat rannikon sateisia alueita lukuun ottamatta 0–20 cm keskimääräistä alempana. Muualla maassa pinnat ovat 10–25 cm keskiarvoja ylempänä.

• Pienten pohjavesimuodostumien vesitilanne syyskuussa 2015 (gif, 22 kt)

Pintaveden lämpötila

Veden lämpötilat laskivat syksylle tyypilliseen tapaan, mutta monin paikoin tavanomaista hitaammin. Pintaveden lämpötilat pysyttelivät etenkin syyskuun loppupuolella selvästi keskiarvoa korkeammissa lukemissa. Kuukauden lopulla mitattiin paikoin jopa ajankohdalle ennätyksellisen korkeita lukemia. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 10–15 astetta, Lapissa vedet olivat hieman alle 10-asteisia. Lukemat olivat pari astetta keskiarvoa ylempiä.

Lisätietoja

SYKEn vesitilannepalvelu
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa:

• www.ymparisto.fi/vesitilanne

SYKEn hydrologit Twitterissä

• http://www.twitter.com/pinnanalta

Vesitilanne yleensä:

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 302, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 650, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Pohjavesi:

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 484, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 446, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesistöennusteet:

Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0295 251 731, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0295 251 439, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tarkempia maakuntakohtaisia tietoja vesitilanteesta saa lisäksi ELY-keskuksista.