Tiedote 18.4.2013 klo 12.00
Metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn yhteistoimintaverkostojen myötä metsänomistajien asenteet metsäluonnon vapaaehtoista turvaamista kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Verkostoissa metsänomistajat yhdessä muiden metsien monimuotoisuudesta kiinnostuneiden tahojen kanssa suojelevat paikallisia metsäkokonaisuuksia sekä edistävät talousmetsien luonnonhoitoa ja kohteiden käyttöä virkistys- tai elinkeinotoiminnassa.
Vuosina 2009–2012 toimineet viisi METSO-yhteistoimintaverkostoa turvasivat yhteensä 1090 hehtaaria arvokkaita metsäkohteita. Puolet kohteista, noin 550 hehtaaria, toteutettiin Kestävän metsätalouden rahoituslain (Kemera) puitteissa, ja noin 530 hehtaaria suojeltiin luonnonsuojelulain mukaisilla pysyvillä ja määräaikaisilla rauhoituksilla. Kaikkien kohteiden puuntuotannon tulonmenetykset on korvattu metsänomistajille valtion METSO-rahoituksesta. Kohteet sisältävät pääosin runsaslahopuustoisia kangasmetsiä, puustoisia soita ja lehtoja. Lisäksi toteutettiin luonnonhoidollisia kulotuksia ja säästöpuunpolttoja noin 12 hehtaarin alalla.
Tieto METSOsta muuttaa asenteita
Verkostohankkeissa ELY-keskukset ja Suomen metsäkeskus voivat markkinoida tehokkaasti ohjelman vapaaehtoisuuteen perustuvia keinoja alueensa metsänomistajille. Metsänomistajia lähestyttiin muun muassa kirjeitse, yhteisesti järjestetyillä maastoretkillä tai henkilökohtaisin tilakäynnein. Verkostot ovat myös olleet näkyvästi esillä mediassa ja kouluttaneet metsäammattilaisia.
”Metsänomistajien suhtautuminen METSO-ohjelmaan muuttui useimmiten myönteiseksi, ja sopimusalueista saatiin monin paikoin muodostettua monipuolisia, tilarajat ylittäviä kokonaisuuksia”, kertoo projektipäällikkö Saija Sirkiä Suomen ympäristökeskuksesta. Laajemmat, toisiinsa kytkeytyneet metsäalueet turvaavat metsälajistoa yksittäisiä, pienialaisia kohteita paremmin. Esimerkiksi Männikkömetsät ja rantojen raidat -verkostossa turvattiin jopa 820 hehtaaria arvokasta metsäluontoa neljän vuoden aikana.
Luontokohteiden kaupallinen hyödyntäminen on sen sijaan osoittautunut odotettua haastavammaksi. Esimerkiksi yhteistyö luontomatkailuun keskittyvien yrittäjien ja verkostohankkeiden välillä on jäänyt vähäiseksi. Verkostoituminen yrittäjien kanssa ja sopimuskäytäntöjen edistäminen yrittäjien ja metsänomistajien kesken edellyttäisi usein jatkorahoitusta tai kokonaan uutta verkostohanketta.
Riistaa, karjaa ja koulumetsiä
Seitsemän METSO-verkostoa jatkaa toimintaansa vuonna 2013. Hankkeissa keskitytään muun muassa talousmetsien luonnonhoidon osaajien kouluttamiseen, riistan elinolojen parantamiseen ja koulujen sekä päiväkotien tärkeiden lähimetsien turvaamiseen. Puustoisiin perinneympäristöihin keskittyneessä hankkeessa tehdään yhteistyötä laiduneläinten omistajien ja metsänomistajien kesken. Myös työtä yksityismetsien kulotusten edistämisen parissa jatketaan.
Yhteistoimintaverkostot ovat yksi metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn toimintamuodoista. Verkostohankkeita rahoittavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö. METSOn tavoitteena on pysäyttää Suomen metsälajien ja -luontotyyppien taantuminen suojelun, luonnonhoidon, tutkimuksen ja viestinnän keinoin.
Lisätietoja
Raportti METSO-verkostojen tuloksista ja kehittämistarpeista:
METSO-yhteistoimintaverkostot 2012 – raporttien yhteenveto (Helda)
Projektipäällikkö Saija Sirkiä, Suomen ympäristökeskus,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 040 6722 751
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Metsäammattilaisten koulutustilaisuus (.jpg, 2960 kt)
Männikkömetsät ja rantojen raidat -verkoston järjestämässä metsäammattilaisten koulutustilaisuudessa Saarijärvellä ihaillaan isoa haapaa ja uhanalaista haapariippusammalta. Kuva: Seija Tiitinen-Salmela
Laiduntreffit (.jpg, 4180 kt)
Puustoisten perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella -verkoston laiduntreffeillä monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden perinneympäristöjen hoitoa esitellään yleisölle. Kuva: Niina Ruuska