SYKE ei ole julkaissut uusia tutkimustuloksia peltojen fosforipäästöistä

Suomen ympäristökeskus SYKE ei ole julkaissut uusia tutkimustuloksia peltojen fosforipäästöistä toisin kuin MTK:n tiedotteessa viime perjantaina esitetään. Tutkimusta kuormitusmallien kehittämiseksi tehdään useassa hankkeessa, joista näillä näkymin ensimmäisiä tuloksia saadaan tänä ja ensi vuonna.

MTK julkaisi 22. maaliskuuta tiedotteen: "Peltojen fosforipäästöt luultua vähäisempiä", jossa todettiin maatalouden osuuden kokonaisfosforikuormasta tarkentuneen 40 prosenttiin.  MTK perusti tietonsa SYKEn tutkijan ilmastonmuutosseminaarissa pitämään esitykseen, jossa oli esillä yhden mallin alustavia tuloksia.

MTK:n tekemät johtopäätökset kokonaispäästöjen pienenemisestä ovat ennenaikaisia.  Arviot kokonaispäästöistä ja eri päästölähteiden merkityksestä syntyvät monen toisiaan täydentävän mallin ja tutkimustyön tuloksena. Yhden mallin välitulokset eivät ole riittävät peltojen fosforipäästöjen kokonaisarviointiin.

Esillä ollut mallilaskelma kattaa toistaiseksi vain vesistöaluejaossa mukana olevat alueet. Monelta rannikon pellolta ravinteet huuhtoutuvat suoraan mereen, eikä malli sisällä vielä tätä kuormitusta. Laskelmien päätarkoitus oli esittää fosforikuormituksen muutoksia, joita ilmastonmuutos saattaa aiheuttaa tulevina vuosikymmeninä.

Mallissa pelloilta valuvia päästöjä verrataan kaikkeen fosforiin, joka vesistöihin päätyy. Tästä merkittävä osuus on luonnon normaalia huuhtoumaa, jota olisi ihmisten toimista huolimatta. Tavallisesti päästölähteen osuus lasketaan vain ihmisten aiheuttamasta kuormituksesta.

Parempien mallien kehittäminen on tärkeää

Pelloilta valuvien ravinteiden arvioiminen ja mallintaminen on tärkeää, jotta eri toimenpiteiden vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan arvioida. SYKE on mukana useassa hankkeessa, jossa tätä työtä tehdään.

Ensimmäisiä tuloksia on lupa odottaa syksyllä, kun Gisbloom-hanke julkaisee loppuraporttinsa. Gisbloom on SYKEn vetämä EU:n Life+-hanke, jossa kehitetään työkaluja vesistöjen ravinnekuormituksen arvioimiseen ja kustannustehokkaiden menetelmien löytämiseen kuormituksen vähentämiseksi.

Toinen merkittävä hanke on Suomen Akatemian FICCA-tutkimusohjelmaan kuuluva monitieteinen Marisplan, jonka yhtenä päämääränä on arvioida ilmastonmuutoksen vaikutusta käytettäviin viljelykasveihin, viljelytoimenpiteisiin ja vesistöihin ja Itämereen päätyviin ravinnevirtoihin. Marisplanin tulokset valmistuvat vuoden 2014 aikana.

Maatalous on merkittävin vesistöjen kuormittaja

Suomessa maatalous on merkittävin vesistöjen kuormittaja. Maatalouden merkitys on kasvanut sitä mukaa kuin yhdyskuntien ja teollisuuden jätevedenpuhdistus on tehostunut.

Maatalouden ravinnekuormitus muodostuu monen tekijän yhteisvaikutuksena ja hehtaarikohtainen kuormitus vaihtelee voimakkaasti. Maatalouden vesistökuormitus jakautuu myös hyvin epätasaisesti eri  vuodenajoille. Pääosa kuormituksesta tulee kasvukauden ulkopuolella, joten vesiensuojelutoimenpiteiden pitää toimia erityisesti silloin.

Lisätietoa maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikuttavuudesta saadaan 2014, kun ympäristötuen seurantatutkimus MYTVAS 3 julkaisee loppuraportin.

MTK:n tiedote

• Peltojen fosforipäästöt luultua vähäisempiä (MTK 22.3.2013)

Lisätietoja

Hajakuormituksen arviointi ja mallinnus
Hydrologi Sirkka Tattari, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 836, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Maatalouden vesistökuormitus
Agronomi Markku Puustinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 700 3795, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedottaja Matti Lindholm, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 555, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi