Vesitilanne heinäkuun lopussa 2013: Pohjavedet vähäsateisilla alueilla tavallista alempana, useiden vesistöjen vedenpinnat matalalla

Tiedote 1.8.2013 klo 10.30

Heinäkuun kuiva nurmikko

Nurmikot ovat paikoin kuivuneet vähäisten sateiden vuoksi. © Mirjam Orvomaa

Heinäkuun sateet olivat kuuroluonteisia ja vaihtelivat paljon paikallisesti. Suuressa osassa maata satoi tavallista vähemmän. Pohjavesien pinnankorkeudet ovat laskeneet paikoin huomattavasti vähäisten sateiden, lämpimän sään ja runsaan haihdunnan myötä. Enimmillään pohjaveden korkeudet ovat jopa puoli metriä ajankohdan keskiarvoa alempana. Maan etelä- ja keskiosassa poikkeama on yleisesti 10−40 cm. Muualla maassa ollaan lähempänä keskiarvoa.

”Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan sateisia päiviä. Sateiden viipyessä matalat kaivot ovat vaarassa kuivua, mutta yleiseen huoleen ei ole aihetta”, toteaa hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.

Vesistöjen pinnat monin paikoin matalalla, suurten järvien vedenkorkeudet laskevat entisestään elokuussa

Jokien ja järvien vedenpinnat pysyvät lähiaikoina suurimmassa osassa maata matalalla, sillä maaperä on kuivaa ja pystyy sitomaan melko suuriakin vesimääriä. Sääennusteiden mukaan ainakaan lähipäiviksi ei ole luvassa kovin runsaita sateita. Lyhytaikaiset rankkasateet ukkoskuurojen yhteydessä saattavat kuitenkin aiheuttaa paikallisia taajamatulvia, mutta vesistöjen vedenpintoja ne eivät nostaisi merkittävästi.

Useimpien suurten järvien vedenpintojen laskun ennustetaan jatkuvan elokuussa.

"Pielisen pinnan laskua hidastetaan juoksutuksen muutoksella, mutta silti järven pinta laskee elokuussa ennusteen mukaan 10−20 cm", arvioi vanhempi tutkija Ari Koistinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Saimaalla laskua kertynee 20−30 cm, ellei elokuusta tule selvästi keskimääräistä sateisempi. Myös Päijänne jatkaa laskuaan, ja sen ennustetaan olevan elokuun lopussa 10−15 cm nykyistä tasoa alempana. Päijänteen juoksutusta on juuri pienennetty ja luultavasti edelleen pienennetään elokuussa.

Vesitilanne heinäkuussa 2013

Sadanta

Heinäkuun sademäärissä oli suuria paikallisia vaihteluita sateiden kuuroluonteisuuden vuoksi. Suurimmassa osassa maata satoi 40−80 mm eli keskimääräistä vähemmän. Etelä- ja lounaisrannikolla satoi hyvin vähän, alle 40 mm. Maan itä- ja pohjoisosassa satoi paikoin keskimääräistä enemmän.

Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama

Pohjanmaalla heinäkuun alkupuolen sateet nostivat vedenkorkeuksia ja virtaamia lyhytaikaisesti. Voimakkaat sadekuurot esimerkiksi Uudellamaalla taas olivat niin paikallisia, etteivät ne juuri näkyneet virtaamien tai vedenkorkeuksien nousuna suuremmissa vesistöissä. Ajankohdan keskimääräisiin vedenkorkeuksiin ja virtaamiin verrattuna vesitilanne vaihteli heinäkuussa eri puolilla maata. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla oltiin paikoin tavanomaisen tason yläpuolella kun taas Etelä- ja Lounais-Suomessa paikoin jo selvästi ajankohdan keskimääräisiä lukemia alempana.

Pielisen vedenpinta jatkoi heinäkuussa laskuaan ja oli kuukauden lopussa jo yli 40 cm tavanomaista alempana. Vielä kesäkuussa nousussa ollut Päijänteen vedenkorkeus kääntyi heinäkuun alussa laskuun. Saimaan vedenpinta on laskenut tasaisesti. Heinäkuun lopussa se oli enää noin 10 cm ajankohdan keskimääräisen vedenkorkeuden yläpuolella.

Pohjaveden korkeus

Pohjaveden pinnankorkeudet ovat laskeneet maan etelä- ja keskiosan vähäsateisilla alueilla yleisesti 10−40 cm alle keskimääräisen. Muualla maassa pohjavesivaraston vajausta on vähemmän, vaihdellen keskimääräisen tuntumasta hieman sen yläpuolelle. Alueellisia eroja on paljon johtuen muun muassa sateiden paikallisuudesta.

Pintaveden lämpötila

Heinäkuun alkaessa pintaveden lämpötilat olivat selvästi keskimääräistä korkeampia koko maassa. Kuukauden alkupuoliskolla lämpötilat pysyivät entisellään maan eteläosassa ja viilenivät pohjoisessa. Pohjoistuuli viilensi järvien pintavesiä kuukauden puolivälin jälkeen selvästi kaikkialla. Heinäkuun 20. päivän paikkeilla mitattiin paikoin maan etelä- ja keskiosassa jopa poikkeuksellisen kylmiä lukemia heinäkuulle. Jaakon päivän tienoilla vedet alkoivat taas lämmetä. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 18−21 astetta ja Lapissa 14−18 astetta. Lukemat vaihtelevat maan etelä- ja keskiosassa ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin. Pohjois-Lapissa vedet ovat pari astetta tavallista lämpimämpiä.

Lisätietoja

Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa

SYKEn hydrologit Twitterissä

Pohjavesi

Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]

Vesitilanne yleensä

Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Jarkko Koskela, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 508 1004, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [jarkko.j.koskela]

Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Vesistöennusteet

Vanhempi tutkija Ari Koistinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 040 861 7724, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Hydrologi Miia Smolander, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 673 4437, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: