Tiedote 22.6.2011 klo 12.00
Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus ja Kuluttajatutkimuskeskus tiedottavat
"Kuluttajat voivat jokapäiväisillä ruokaan ja asumiseen liittyvillä valinnoillaan vähentää kulutuksensa ilmastokuormitusta ja rehevöittävää vaikutusta ilman että elämänlaatu kärsii", kommentoi neuvotteleva virkamies Taina Nikula ympäristöministeriöstä tuoretta tutkimusraporttia Aterioiden ja asumisen valinnat kulutuksen ympäristövaikutusten ytimessä.
Ruokaan liittyviä vaikutuksia tarkasteltiin ravitsemussuosituksista tutun lautasmallin avulla. Mukana oli 30 tuttua kotiruoka-, valmisruoka- ja kouluruoka-ateriaa. "Olemme halunneet tarkastella ihmisten oikeasti arjessaan syömiä aterioita. Lautasmalli tarjoaa mahdollisuuden tutkia ihmisten arkiruokailua ympäristövaikutusten näkökulmasta niin, että myös aterioiden terveellisyys otetaan huomioon", kertoo tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä Kuluttajatutkimuskeskuksesta.
Tutkimuksessa selvisi, että tarkastellut sekaruokalounaat kuormittavat ilmastoa 2–3-kertaisesti ja rehevöittävät vesistöjä 4–5-kertaisesti verrattuna kasvisaterioihin. Tutkimuksessa suositellaankin kasvisvoittoista ruokavaliota, jossa käytetään sesongin mukaisia, avomaalla tuotettuja kasviksia ja juureksia. Lisäkkeenä olevien perunan, pastan ja riisin valinnalla ei ole juurikaan merkitystä.
"Salaattivalinnoilla voi olla yllättävän suuri merkitys aterian ilmastovaikutukseen", toteaa tutkija Merja Saarinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta. Jos aterian liha on broileria tai sikaa, kasvihuoneessa kasvatettu salaatti voi muodostaa jopa kolmanneksen aterian ilmastovaikutuksesta riippuen kasvihuoneen energiaratkaisusta. Naudanlihaa sisältävissä aterioissa lihan merkitys kuitenkin korostuu.
Päästöt kuriin asunnon lämmitystä säätämällä
Asumisen ympäristövaikutusten tarkastelussa keskityttiin arkisiin toimintatapoihin, jotka eivät vaadi suuria investointeja. Varmimmin pysyviä vaikutuksia saadaan aikaan energiaremonteilla, joilla parannetaan lämmöneristystä ja ilmanvaihtojärjestelmää sekä siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön.
"Pienten arkisten toimenpiteiden yhteenlaskettu vaikutus on merkittävä", kertoo erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskuksesta. "Suurimmat päästöjen vähennysmahdollisuudet ovat lämmityksessä, esimerkiksi huonelämpötilojen hallinnassa ja säädöissä. Erityisesti kerrostaloissa asukkaat eivät kuitenkaan aina pysty itse mittaamaan ja hallitsemaan lämmitystä. Tähän tarvitaankin uusia innovatiivisia tuotteita ja palveluita", Nissinen jatkaa.
Tutkimuksesta työkaluja uuteen kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmaan
Hankkeen tuloksia hyödynnetään muun muassa kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmatyössä. Ympäristöministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö yhteistyössä muiden ministeriöiden kanssa valmistelevat ehdotusta keinoista, joilla voitaisiin edistää arjen kestävyyttä ja hyvinvointia sekä ekoinnovaatioita asumisessa, liikkumisessa, ruokailussa ja julkisessa kulutuksessa. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää myös oppilaitoksissa, ammattikeittiöissä, vuokrataloyhtiöissä ja isännöitsijätoimistoissa.
"Ammattikeittiöt ovat olleet erityisen kiinnostuneita hankkeessa kehitetystä menetelmästä, jolla voidaan arvioida aterioiden ympäristövaikutuksia", Merja Saarinen iloitsee. Lähestymistapaa onkin jo sovellettu muissa kouluruokailua käsittelevissä tutkimushankkeissa.
Juuri julkaistu raportti on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT), Suomen ympäristökeskuksen (SYKE), Kuluttajatutkimuskeskuksen (KTK) ja Oulun yliopiston Thule-instituutin toteuttaman ConsEnv-tutkimushankkeen loppuraportti. Tutkimushanke oli osa ympäristöklusterin tutkimusohjelman neljättä ohjelmakautta "Ekotehokas yhteiskunta", joka toteutettiin vuosina 2006–2009. Ympäristöklusterin tutkimusohjelmaa koordinoi ohjelman päärahoittaja ympäristöministeriö. ConsEnv-hanketta rahoittivat myös hankkeen toteuttaneet tutkimuslaitokset ja eräät elintarvikealan yritykset.
Lisätietoja
Tutkija Merja Saarinen, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus,
puh. 040 735 3805, etunimi.sukunimi@mtt.fi (ruoka)
Erikoistutkija Ari Nissinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 0400 148 813, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi (asuminen)
Tutkimuspäällikkö Johanna Mäkelä, Kuluttajatutkimuskeskus,
puh. 010 605 9018, etunimi.sukunimi@ncrc.fi (ruoka)
Neuvotteleva virkamies Taina Nikula, ympäristöministeriö,
puh. 050 305 6945, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi