Kesäkuun loppupuolella etenkin Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla satoi paljon. Sateet kasvattivat virtaamia ja nostivat vedenpintoja. Keski- ja Itä-Suomen suurissa järvissä vesi on kuitenkin edelleen matalalla. Pintavedet olivat kesäkuussa enimmäkseen tavallista lämpimämpiä, joskin kuukauden puolivälin jälkeen sateiset ja tuuliset säät viilensivät niitä. Kuukauden päättyessä Keski-Suomessa mitattiin jopa 24-asteista vettä, ja muuallakin vesien lämpötilat olivat muutaman asteen keskiarvojen yläpuolella. Pohjavedet olivat alhaalla erityisesti Itä-Suomessa.
Sadanta
Kesäkuun sadesumma oli lähes koko maassa selvästi keskimääräistä suurempi. Runsaimmat sateet saatiin Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Siellä sadetta kertyi muutaman päivän aikana laajoille alueille 40–65 mm, mikä vastaa tyypillistä koko kesäkuun sademäärää. Kuukausisadanta vaihteli Lounais-Suomen 50 mm:stä Länsi-Lapin jopa 150 mm:iin. Sateisinta oli kuukauden puolivälin jälkeen.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Kesäkuun puolivälin jälkeen saadut runsaat sateet kasvattivat virtaamia erityisesti Länsi-Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tornionjoessa virtaamat olivat monin paikoin tämänvuotista kevättulvaa suurempia ja Iijoellakin lähellä sitä. Kuukauden lopussa suurimpien sateiden loputtua virtaamat kääntyivät taas laskuun. Sateiden vaikutus näkyi myös monissa järvissä vedenpinnan nousuna, vaikka yleisesti vedenpinnat olivat kesäkuussa laskusuunnassa. Sateet saivat vedenkorkeudet suuressa osassa maata lähelle ajankohdan keskiarvoja, mutta monissa Keski- ja Itä-Suomen suurissa järvissä vesi oli vielä kesäkuun lopussa hyvin alhaalla. Esimerkiksi Pyhäselällä ja Haukivedellä eroa keskimääräiseen oli -45 cm, Pielisellä -35 cm ja Längelmävedellä -27 cm. Lapissa Lokan ja Porttipahdan vedenpinnat ovat edelleen ennätyksellisen alhaalla.
Pohjaveden korkeus
Pohjaveden pinnat laskivat kesäkuussa jo koko maassa haihdunnan lisääntyessä. Sateet hidastivat vedenpintojen laskua, ja pienissä muodostumissa pinnankorkeudet vaihtelivat sademäärien mukaan. Pohjaveden pinnat olivat valtakunnallisesti 0–30 cm pitkän ajan keskiarvojen alapuolella. Itä-Suomessa pohjavesi oli kuitenkin alempana, 20–50 cm alle keskimääräisen.
Routa
Pohjois-Suomessa esiintyi kesäkuussa vielä paikoitellen routaa.
Pintaveden lämpötila
Kesäkuun alun helteinen sää nosti pintavesien lämpötilat 2–6 astetta keskiarvojen yläpuolelle. Kuun puolivälissä sää viileni ja myös vesistöjen lämpötilat laskivat. Juhannuksen aikaan tuulinen ja sateinen sää sekoitti ja viilensi vesiä ja lämpötilat olivat yleisesti keskiarvon tuntumassa. Kuun lopussa sää lämpeni jälleen ja järvivedet olivat taas 2–6 astetta tavallista lämpimämpiä. Maan etelä- ja keskiosassa sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lämpötilat olivat 19–24 astetta, Lapissa 11–20 astetta. Kilpisjärveltä jäät lähtivät kesäkuun yhdeksäntenä päivänä eli noin viikon tavanomaista aikaisemmin.
Ennuste
Kesäkuun lopun suuret sateet nostivat virtaamia etenkin Pohjois-Pohjanmaalla ja Länsi-Lapissa, mutta sateiden hellitettyä virtaamat ovat laskussa. Tengeliönjoella myös säännöstellyt järvet nousivat korkealle, ja niiden juoksutukset aloitettiin. Näiden järvien pinnat pysyvät vielä viikon verran säännöstelyn ylärajan tuntumassa.
Sateet ovat nostaneet myös suurten järvien vedenkorkeusennusteita koko maassa. Saimaan, Pielisen, Iso-Längelmäveden, Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet pysyvät kuitenkin heinäkuun ajan selvästi tavallista alempana. Päijänteen vedenkorkeus on normaalitasolla ja pysyy lähellä sitä, kun juoksutukset pidetään alkukesän tavoin tavallista pienempinä. Oulujoen vesistöalueella suuret järvet ovat sateiden myötä nousemassa ajankohdan keskitasolle lähiviikkojen aikana. Myös Inarijärven tavallista alhaisempi vedenkorkeus lähenee heinäkuun aikana normaalia tasoa sateiden ja pienennetyn juoksutuksen ansiosta.
Saimaalla juoksutusta on alhaisen vedenkorkeuden vuoksi vähennetty 20.6. alkaen siten, että vedenkorkeuden lasku Saimaan ja Vuoksen juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen alapuolelle voitaisiin välttää. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vedenpinta jää heinäkuun lopulla vielä 30–50 cm ajankohdan keskitason alapuolelle. Vedenkorkeus pysyy elokuun puoliväliin asti normaalivyöhykkeen sisällä yli 75 %:n todennäköisyydellä.
Valkeakoskella on myös pienennetty Mallasveden juoksutusta kesäkuun viimeiseltä viikolta lähtien lupaehtojen mahdollistamalla tavalla. Juoksutusta on laskettu luonnontilaisesta arvoon 20 m3/s, jotta Mallasveden pinta ei laskisi loppukesällä alle ohjeellisen korkeuden 83,64 m NN-tasossa. Mallasvesi, Längelmävesi ja Iso-Roine ovat 30 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja laskevat nykyisellä juoksutuksella noin 5 cm heinäkuun puoliväliin mennessä.
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Eliisa Haavanlammi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 537, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus (SYKE), puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun