Turpeenotto uhkaa rämeristihämähäkin  nykyisiä esiintymiä suojelualueiden  ulkopuolella. Kuva: Niclas Fritzén

Edelliseen uhanalaisarviointiin verrattuna tiedon taso maamme hämähäkeistä on selvästi parantunut. Maamme hämähäkeistä 24 lajia (4 %) arviointiin uhanalaisiksi vuoden 2010 uhanalaisuusarvioinnissa. Ilmastonmuutos, vaikkakin se suosii eteläisiä lajeja, ja soiden luonnontilan muuttaminen ovat uhkatekijöitä pohjoisille hämähäkkilajeille.

Hämähäkkien uhanalaisuusarviointia varten perustettiin vuonna 2005 Hämähäkkityöryhmä. Se arvioi vuonna 2010 ensimmäisen kerran lähes kaikki Suomessa tavattavat hämähäkkilajit. Edellisestä, vuoden 2000 uhanalaisuusarvioinnista uhanalaisten ja silmälläpidettävien hämähäkkilajien määrä kasvoi 33:sta 79:ään. Muutos johtuu pääasiassa parantuneesta tiedon tasosta ja kattavammasta arvioinnista.

Tällä hetkellä Suomesta tavataan noin 640 hämähäkkilajia. Viimeisen 10 vuoden aikana maastamme on löytynyt 20 uutta hämähäkkilajia. Osa on todennäköisesti levinnyt meille ilmastonmuutoksen seurauksena. Esimerkiksi kookas ampiaishämähäkkilöytyi ensi kertaa Suomesta vuonna 2005, ja menneenä kesänä siitä tehtiin enemmän havaintoja kuin aikaisempina vuosina yhteensä.

Hävinneet lajit saattavat palata

Suomesta lähes viideksi vuosikymmeneksi hävinnyt niittysuppilohämähäkki löydettiin Hankoniemeltä vuonna 2000. Nykyään se esiintyy useana vahvana populaationa Hankoniemellä sekä Ahvenanmaan Lemlannissa ja Föglössä. Lisäksi laji on tavattu Lounaissaaristosta Öröstä ja Hiittisistä. Tämä aiemmin hävinneeksi luokiteltu laji kuuluu nyt vaarantuneisiin. Euroopan hämähäkkitutkijain yhteisö valitsi niittysuppilohämähäkin vuoden lajiksi 2011.

Silmälläpidettävä kaunis viherrapuhämähäkki tunnettiin aikaisemmin lähinnä Ahvenanmaan kuusimetsistä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana siitä on tehty useita uusia löytöjä etelärannikon kuusikoista.

Ojitus ja turpeenotto uhkaavat soilla eläviä hämähäkkejä

Uhanalaisista hämähäkeistä peräti neljännes elää soilla. Rämeillä elävän vaarantuneen rämeristihämähäkin vähenemisen syynä on pidetty Etelä-Suomen laajamittaisia soiden ojituksia. Tällä hetkellä lähinnä turpeenotto uhkaa rämeristihämähäkin nykyisiä esiintymiä suojelualueiden ulkopuolella. Lajin levinneisyysalue on mahdollisesti siirtymässä pohjoiseen, jossa on vielä jäljellä laajoja ojittamattomia soita.

Myös ilmaston lämpenemisen on arvioitu muuttavan ja vähentävän pohjoisten lajien elinympäristöjä. Uhkatekijäksi ilmastonmuutos onkin arvioitu 11 pohjoiselle hämähäkkilajille. Niistä kaksi elää soilla ja muut ovat tunturilajeja. Selvimmin ilmastonmuutos uhkaa vain yhdellä palsasuolla elävää vaarantuneeksi luokiteltua palsakääpiöhämähäkkiä.

Lisätietoja

Suojelubiologi Niclas Fritzén, Hämähäkkityöryhmän pj., Metsähallitus, puh. 040 158 2642, etunimi.sukunimi@metsa.fi

SYKEn viestintä Riku Lumiaro, puh. 040 509 8654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön

• Rämeristihämähäkki (.jpg, 547 kt)

Kuvateksti: Rämeillä elävän vaarantuneen rämeristihämähäkin vähenemisen syynä on pidetty Etelä-Suomen laajamittaisia soiden ojituksia. Tällä hetkellä lähinnä turpeenotto uhkaa rämeristihämähäkin nykyisiä esiintymiä suojelualueiden ulkopuolella. Laji esiintyy Keski-Suomesta Etelä-Lappiin asti. Kuva: Niclas Fritzén. Kuvaa saa käyttää ainoastaan tästä tiedotteesta tehdyn artikkelin yhteydessä.

• Luola-aukkohämähäkki (.jpg, 465 kt)

Kuvateksti: Luola-aukkohämähäkki tunnettiin 10 vuotta sitten ainoastaan Ahvenanmaan Getabergetin Djupvikin luolasta. Nyt sitä on löydetty uusista paikoista Ahvenanmaalta, ja se on myös levinnyt Turun seudun maakellareihin ja luoliin. Lajin uhanalaisuusluokka voitiin alentaa erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi. Kuva: Niclas Fritzén. Kuvaa saa käyttää ainoastaan tästä tiedotteesta tehdyn artikkelin yhteydessä.