|
|
|
Otasilmäruoho (Euphrasia
salisburgensis). Kuva: Kimmo Syrjänen.
|
Kalkkikalliot ja -louhokset ovat erityisen arvokkaita elinympäristöjä, sillä niiden lajisto on runsas ja useimmat lajeista harvinaisia. Esimerkiksi jäkälistä on kalkkikallioilta löytynyt 135 Suomelle uutta lajia vuosien 2003–2011 aikana.
"Kalkkikallioiden jäkälälajisto on osoittautunut aiemmin luultua selvästi rikkaammaksi. Jopa hyvin pienillä kalkkikallioilla voidaan tavata harvinaisia jäkäliä, mikäli alue on riittävän avoin", kuvailee erikoistutkija Juha Pykälä Suomen ympäristökeskuksesta.
Puutteellisesti tunnettujen ja uhanalaisten metsälajien tutkimusohjelma PUTTEn kautta rahoitetussa Kalkkikallioiden uhanalaiset jäkälät -hankkeessa työskennellyt Pykälä arvioi, että kalkkijäkälien lajimäärä on yli satakertainen kalkkikallioiden pinta-alaan nähden. Kalkkikallioita voidaankin kutsua lajistokeitaiksi, sillä niillä kasvaa jäkälien lisäksi monia uhanalaisia sammalia ja kasveja.
"Kaikista vuonna 2010 uhanalaisiksi arvioiduista lajeista noin 10 prosenttia elää kallioelinympäristöissä. Luku on suuri kun huomioidaan, että vain noin kaksi prosenttia Suomen maapinta-alasta on kallioita. Ylivoimaisesti tärkein uhanalaisten kalliolajien elinympäristö on kalkkikalliot", kertoo Suomen ympäristökeskuksen vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski.
Etelä-Suomen jäljellä olevat kalkkikalliot tulisi suojella
Kalkkikalliot ovat elinympäristötyyppinä uhanalaisia etenkin Etelä-Suomessa. Suurin osa Etelä-Suomen kalkkikallioista sijaitsee suojelualueiden ulkopuolella. Pienen kokonsa takia ne ovat erityisen alttiita niitä ympäröivien alueiden maankäytön vaikutuksille. Suurimpia uhkia ovat rakentaminen, louhinta ja metsätalous.
Kalkkikalliot ovat myös yksi Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma METSOn elinympäristöistä. METSO-ohjelmassa maanomistaja voi vapaaehtoisesti suojella kalkkikalliokohteensa korvausta vastaan. Osa kalkkikallioiden lajistosta hyötyisi myös luonnonhoidosta, esimerkiksi puuston harventamisesta tai poistosta.
Lisätietoja
Erikoistutkija Juha Pykälä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 664
Vanhempi tutkija Ilpo Mannerkoski, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0400 148 684
METSO- ja PUTTE-ohjelmista:
Projektipäällikkö Saija Sirkiä, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 040 672 2751
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
-
Liuskahyytelöjäkälä (.jpg, 3526 kB)
Silmälläpidettävä liuskahyytelöjäkälä (Collema cristatum) on harvinainen kalkkia vaativa jäkälä, jota tavataan koko maassa. Parhaiten se viihtyy avoimilla kalkkikallioilla, esimerkiksi laakeilla rantakallioilla. Kuva: Juha Pykälä.
-
Suomukuppijäkälä (.jpg, 3233 kB)
Suomukuppijäkälä (Solorina spongiosa) kasvaa kalkkikallioilla tai -louhoksissa sammaleisella maalla. Laji on taantunut umpeenkasvun myötä ja arvioidaan nykyään silmälläpidettäväksi. Kuva: Juha Pykälä.
-
Velkua_Mustaluoto (.jpg, 4204 kB)
Avoimet ja paahteiset kalkkikalliot ovat monen harvinaisen lajin elinympäristöjä. Kuva on Velkuan Mustaluodon luonnonsuojelualueelta. Kuva: Juha Pykälä.
-
Viherraunioinen (.jpg, 1181 kB)
Viherraunioinen (Asplenium viride) on tyypillinen Itä- ja Pohjois-Suomen kalkkikallioilla. Kuva: Kimmo Syrjänen.
-
Otasilmäruoho (.jpg, 3174 kB)
Otasilmäruoho (Euphrasia salisburgensis) on erittäin
uhanalainen kalkkituntureiden harvinaisuus. Kuva: Kimmo Syrjänen.