|
|
|
Kuva: Inka Jakkila
|
Useiden suurten järvien pinnat ovat poikkeuksellisen korkealla etenkin Kymijoen ja Vuoksen vesistöalueilla. Suurista järvistä poikkeuksellisen ylhäällä ovat nyt mm. Kallavesi, Pielinen, Keitele ja Puula. Keiteleen ja Kallaveden pinnat ovat korkeimmillaan yli 20 vuoteen, Puulavesi ylempänä kuin 30 vuoteen. Viimeisen kuuden kuukauden sadanta on ollut näillä alueilla ennätyksellisen suuri tai lähellä sitä. "Maan etelä- ja keskiosassa on satanut laajoilla alueilla kolmanneksen enemmän kuin keskimäärin joulu-toukokuussa. Myös viime vuoden loppupuoli oli märkä, ja useiden järvien pinnat korkealla talven alkaessa", kertoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Lapissa tulvat ovat jo väistymässä ja virtaamat pääosin laskussa. Lapin jokien kevättulvat olivat selvästi keskimääräistä isompia. Tulvavedet katkoivat teitä, veivät laitureita ja muuta tavaraa mukanaan ja kastelivat joitakin rakennuksiakin. Suurilta vahingoilta vältyttiin, mutta ne eivät olleet kaukana, esim. Ounasjoen Kittilässä tulvakorkeus ylitti muutamilla senteillä vahinkorajan. Myös Kemijoella, Tornionjoella ja Ivalojoella virtaamat olivat runsaita.
Suurten järvien pinnat pysyvät kesäkuussa korkealla, Saimaalla vedenkorkeus jatkaa nousua
Saimaan vedenpinta nousee kesäkuussa verrattain nopeasti, koska yläpuolisten järvien pinnat ovat harvinaisen korkealla ja sääennuste lupaa kesäkuun alkuun lisää sateita. Ennusteen mukaan Saimaan vedenpinta nousee 15–30 cm kesäkuun loppuun mennessä, jolloin se on 35–50 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla. "Mikäli sää jatkuu hyvin sateisena, vedenkorkeus lähestyy kesäkuun lopulla tavoitevyöhykkeen ylärajaa. Tämä vaatisi noin 100 mm kuukausisadantaa Vuoksen vesistöalueelle", arvioi hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta. Seuraavan 10 päivän sääennuste lupaa alueelle 20–50 mm sademäärää.
Suurista järvistä Keiteleen, Pielisen ja Päijänteen vedenkorkeuksien ennustetaan nousevan vielä 5–10 cm kesäkuun puoliväliin mennessä. Ilman poikkeuksellisen suuria sateita vedenpinta ei kuitenkaan nouse kesäkuussa 10 cm enempää. Pielisen pinnan nousu jää todennäköisesti elokuun 2004 maksimikorkeuden 94.55 m (NN-taso) alapuolelle. Kallavedellä ja Puulassa vedenkorkeudet ovat kääntyneet hitaaseen laskuun. Näiden järvien lisäksi monet muut Järvi-Suomen järvet kuten myös Keski-Pohjanmaalla Lappajärvi, Lestijärvi ja Pyhäjoen Pyhäjärvi pysyvät kesäkuussa tavallista korkeammalla.
Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Pohjanmaalla jokien virtaamat ovat laskeneet kesälle tyypillisiin lukemiin. Viikonlopulle ennustetut suuret sateet nostavat virtaamia Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaalla virtaamat laskevat edelleen.
• Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
www.ymparisto.fi/vesitilanne
Vesitilanne toukokuussa 2012
Sadanta
Toukokuussa satoi keskimääräistä enemmän. Kuukauden sadanta oli 40–80 mm. Eniten satoi Kainuussa ja Pohjanmaalla. Viimeisen puolen vuoden aikana Kymijoen ja Kokemäenjoen sadantasumma on ollut talvi-kevätkaudelle ennätyksellinen, ja Vuoksen ja Oulujoen vesistöalueilla toiseksi suurin sataan vuoteen.
Lumen vesiarvo
Lunta oli toukokuun alussa jäljellä Lapissa, Koillismaalla sekä Pohjois-Kainuussa reilusti ja vähän vielä maan keskiosassakin. Sään lämpeneminen ja vesisateet kuitenkin sulattivat lunta nopeasti. Parhaimmillaan lumen vesiarvo pieneni yli 40 mm päivässä. Kuukauden 10. päivänä Oulu–Sotkamo-linjan eteläpuoli oli kokonaan lumeton ja 20. päivään mennessä lumet olivat sulaneet valtaosasta Lappiakin. Kuun lopussa lunta löytyi enää paikoin Pohjois-Lapin tuntureilta. Lumen sulaminen alkoi Pohjois-Suomessa tänä keväänä keskimääräistä myöhemmin mutta oli hieman tavallista nopeampaa.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Valtaosassa järviä vedenpinta saavutti keväthuippunsa toukokuussa. Etelä-Suomen pienissä järvissä huippu oli vappuna jo ohitettu ja vesi laski koko kuukauden, kun taas suurimmissa järvissä, mm. Saimaassa ja Pielisessä, sekä osassa säännöstellyistä järvistä veden nousu jatkui vielä kuun lopussakin. Erityisesti Järvi-Suomen järvissä tulvavesi nousi huomattavasti tavallista ylemmäs, ja vielä kuukauden lopussakin vedenpinta oli monin paikoin harvinaisen korkealla. Esimerkiksi Kallavesi ja Keitele olivat korkeimmillaan yli 20 vuoteen ja Puulavesi yli 30 vuoteen. Viime syksynä todella matalalla ollut Pielinen oli yli 40 cm keskimääräistä korkeammalla.
Pohjois-Suomessa jokien tulviminen aiheutti toukokuussa ongelmia, kun lumen sulaminen ja samanaikaiset vesisateet nostivat jokien pinnat nopeasti harvinaisen korkealle. Tulvavedet katkoivat teitä, peittivät laajoja peltoalueita, veivät laitureita ja muuta tavaraa mukanaan ja kastelivat joitakin rakennuksiakin. Suurilta vahingoilta kuitenkin säästyttiin.
Kaikkien päävesistöjen virtaamat olivat toukokuussa keskimääräistä suurempia. Rannikon pienissä joissa virtaamat olivat pääosin ajankohdalle tyypillisiä.
Pohjaveden korkeus
Pohjavesivarastot täydentyvät lumen sulamisvesistä, ja pinnankorkeudet ovatkin suuressa osassa maata 10–35 cm yli ajankohdan keskiarvon. Maan eteläosassa pinnat ovat jo kääntyneet laskuun, mutta muualla maassa ne ovat vielä nousussa.
Routa
Maan pohjoisosassa routakerros on lähes sulanut ja routaa esiintyy enää paikoitellen 0–15 cm.
Jäänpaksuus ja pintaveden lämpötila
Maan keskiosasta järvijäät lähtivät toukokuun alkupäivinä, ja Kainuun seudulta kuukauden puoliväliin mennessä. Lapissa järvet vapautuivat jäistä toukokuun jälkipuoliskolla, hieman keskimääräistä aiemmin. Jäiden lähdettyä pintaveden lämpötilat ovat nousseet pääosin ajankohdan keskiarvoja myötäillen. Vedet kävivät ajankohtaan nähden hyvin lämpimissä lukemissa 27.–28.5. Sään viilennettyä ne jäähtyivät lähelle toukokuun lopulle tyypillisiä arvoja. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 8–15 astetta, Lapissa alle 10 astetta. Kilpisjärvellä on jäätä vielä 75 cm.
Vesitilannepalvelu
Kansalaisten veden lämpötilahavainnot Järviwikissä
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun