|
|
|
Laituri veden varassa Kuolimo-
järvellä. Kuva: Maija Härmä
|
Tämän vuoden ja viime syksyn aikana varsinkin maan keski- ja itäosissa on satanut harvinaisen paljon, mikä näkyy nyt vesistöissä. "Vuoksen vesistöalueella vuoden alkupuoliskon sademäärä 330 mm jää vain millimetrin päähän satavuotisen havaintojakson ennätyksestä. Kymijoen valuma-alueellakin tammi-kesäkuun sadantasumma oli havaintojakson toiseksi suurin eikä ennätyksestä jääty kauas", kertoo hydrologi Heidi Sjöblom Suomen ympäristökeskuksesta.
Suurten sademäärien takia Saimaan vedenpinta on korkealla ja nousee vielä. Saimaasta aloitetaankin tällä viikolla lisäjuoksutukset, jotta vesi ei nousisi juoksutussäännön mukaisen normaalivyöhykkeen yläpuolelle ja jotta korkeasta vedenpinnasta mahdollisesti aiheutuvat vahingot ehkäistäisiin. Myös Päijänteen juoksutusta Kymijokeen on pidetty suurena jo pitkään.
Vedenpinnat ovat suurimpia järviä lukuun ottamatta enimmäkseen jo laskussa, mutta silti moni Järvi-Suomen järvistä on edelleen harvinaisen korkealla. Esimerkiksi Vahvajärvi Hirvensalmella oli tänä vuonna korkeammalla kuin koskaan aikaisemmin kesäkuussa yli 70-vuotisen havaintojaksonsa aikana. Kuukauden lopussa eroa jakson keskiarvoon oli 64 cm.
Suurten järvien pinnat pysyvät korkealla, Saimaan vedenkorkeus jatkaa nousua
Saimaan vedenpinta jatkaa ennusteen mukaan nousua, minkä vuoksi juoksutussäännön mukaista lisäjuoksutusta (noin 50 m3/s) jatketaan pitkälle eteenpäin ja juoksutus pysyy 800 m3/s:ssä. Saimaan yläpuolisten järvien Kallaveden ja erityisesti Pielisen vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden korkealla, mikä pitää Saimaan tulovirtaaman heinäkuussa normaalia suurempana. "Ennusteen mukaan sateet jäävät heinäkuun alussa vähäisiksi, mikä hillitsee Saimaan vedenkorkeuden nousua, mutta vähäsateisemmasta jaksosta huolimatta vedenpinta kääntyy laskuun todennäköisesti vasta elokuun puolella", arvioi hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta. "Sateista riippuen Saimaan vedenkorkeus nousee heinäkuussa enää noin 5–10 cm eikä todennäköisesti ylitä normaalivyöhykkeen ylärajaa, joka on 50 cm ajankohdan pitkäaikaista keskitasoa ylempänä", Jakkila jatkaa.
Päijänteen vedenkorkeuden ennustetaan kääntyvän heinäkuun alussa laskuun, jota kertynee kuukauden aikana 0–20 cm. Kalkkisen juoksutus pidetään vielä lähiviikkojen ajan suurena ja virtaama Kymijoen alajuoksulla pysyy todennäköisesti heinäkuun puoliväliin asti lähellä tulvarajaa.
Muista suurista järvistä Keiteleen ja Pielisen vedenkorkeuksien ennustetaan kääntyvän hitaaseen laskuun. Keiteleen pinta laskee 5–10 cm ja Pielisen 5–15 cm heinäkuun puoliväliin mennessä. Puulan korkealla oleva vedenpinta jatkaa heinäkuussa laskua. Näiden järvien lisäksi myös monet muut Järvi-Suomen järvet pysyvät heinäkuussa normaalia korkeammalla. Inarijärven vedenpinta on nousussa ja nousee heinäkuussa 0–15 cm.
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
Vesitilanne kesäkuussa 2012
Sadanta
Kesäkuussa satoi monin paikoin runsaasti. Kuukauden sadanta oli länsirannikolla ja Luoteis-Lapissa pääosin 40–80 mm, muualla enimmäkseen 80–130 mm. Paikoitellen Itä-, Lounais- ja Pohjois-Suomessa sademäärä oli lähes kaksinkertainen tavanomaiseen nähden. Päävesistöistä eniten sadetta, reilut 100 mm, kertyi Vuoksen ja Tornionjoen valuma-alueella. Vähiten, alle 60 mm, satoi Kyrönjoen valuma-alueella.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Järvien pinnat olivat kesäkuussa enimmäkseen laskussa, mutta pienissä järvissä sateiset säät näkyivät ajoittain pienenä veden nousuna. Myös joissa vedenkorkeus ja virtaama vaihtelivat sademäärien mukaan. Suurimmista järvistä Saimaassa, Päijänteessä ja Inarinjärvessä vedenpinta nousi vielä kuukauden lopussakin. Etelä-, Länsi-, ja Pohjois-Suomessa vedet olivat kesäkuun lopussa pääosin tavanomaisissa korkeuksissa mutta monissa Itä- ja Keski-Suomen järvissä harvinaisen korkealla. Esimerkiksi Saimaan ja Pielisen pinta oli noin 40 cm ja Päijänteen sekä Keiteleen lähes 30 cm keskimääräistä ylempänä. Päävesistöjen virtaamat olivat kesäkuussa keskimääräistä suurempia joitakin lounais- ja länsirannikon ja Lapin jokia lukuun ottamatta.
Pohjaveden korkeus
Pienissä pohjavesimuodostumissa pohjaveden pinnankorkeudet ovat laskussa koko maassa, mutta suuressa osassa maata pinnat ovat kuitenkin 5–15 cm yli ajankohdan keskimääräisen. Suurissa pohjavesimuodostumissa vesivarasto täydentyy viiveellä ja pinnankorkeudet ovat edelleen nousussa.
Pintaveden lämpötila
Kesäkuun alkupuoliskolla pintaveden lämpötilat pysyttelivät melko tiiviisti ajankohdan keskimääräisen tuntumassa. Kuukauden puolivälissä lämpötilat käväisivät hieman keskimääräistä ylemmissä lukemissa. Juhannuksen tienoilla ja kuukauden loppupuolella pintavedet olivat ajankohdalle tyypillisissä tai sitä alemmissa arvoissa. Osalla suurista ja syvistä järvistä tuulen suunnan muuttuminen viilensi äkillisesti pintavesiä kesäkuussa, kun kylmää alusvettä kumpusi pintaan. Veden lämpötila tippui muutamilla havaintopaikoilla jopa 5 asteella päivässä. Kesäkuun päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 14–19 astetta ja pohjoisessa 6–14 astetta. Vedet olivat hieman keskiarvoa viileämpiä. Kilpisjärveltä jäät lähtivät juhannusviikolla (19.6.) eli hyvin tyypilliseen aikaan.
Tutustu uudistettuun vesitilannesivustoon
Kansalaisten veden lämpötilahavainnot Järviwikissä
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi ja routa
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun