Sateinen kesä on ollut päiväperhosille epäsuotuisa

	Sinisiivet ovat ollet tänä kesänä vähälukuisia. Kuva: Janne Heliölä

Kuluva kesä on ollut päiväperhosille selvästi edelliskesiä heikompi. Etenkin sinisiivet ja suuret vaeltajaperhoset kuten amiraali ovat olleet vähälukuisia. Sateiset säät ovat pitäneet perhoset pääosin maassa, mutta poutapäivinä perhosmäärät ovat olleet kohtalaisia. Monen lajin lentokausi on joko lykkääntynyt tai jatkunut tavanomaista pitempään, joten päiväperhosia on vielä runsaasti lennossa.

Suomen ympäristökeskuksen keräämien ennakkoarvioiden perusteella kuluvaa perhoskesää voi pitää tavanomaisena kahden suosiollisen perhokesän jälkeen. Kesän sääolot vaikuttavat perhoskantoihin, mutta vieläkin enemmän niiden seurantaan. Seurantaa on jouduttu tekemään myös pilvisellä säällä, jolloin perhoset liikkuvat vähemmän ja niiden havainnointi on vaikeampaa.

Useimpien päiväperhoslajien on arvioitu vähentyneen kuluneena kesänä. Erityisesti niittyjen sinisiipilajeja on havaittu niukasti. Silmiinpistävää on ollut myös vaeltajaperhosten kuten amiraalin sekä ohdake-, kaali- ja naurisperhosen vähälukuisuus.

Toisaalta esimerkiksi haapaperhosia ja ratamoverkkoperhosta on havaittu ilahduttavan paljon. Myös aikuisena talvehtivat nokkos-, liuska- ja sitruunaperhonen sekä suruvaippa ovat lennelleet monin paikoin runsaina. Selvimmin ovat runsastuneet keisarinviitta ja karttaperhonen, jotka ovat laajentaneet esiintymisalueitaan länteen päin.

Kesän kiinnostavin tapahtuma on ollut isonokkosperhosen laajamittainen vaellus heinäkuun alkupuolella. Tuolloin perhosia saapui runsaasti etelärannikolle, mistä ne ovat levittäytyneet ympäri Etelä-Suomea. Ensi keväänä selviää, onnistuiko osa yksilöistä talvehtimaan maassamme.

Viime viikkoina päiväperhosia on ollut liikkeellä ajankohtaan nähden paljon. Sateisen kesän vuoksi monen lajin lentokausi on joko lykkääntynyt tai jatkunut tavanomaista pitempään. Esimerkiksi lanttu-, nokkos- ja sitruunaperhonen ovat nyt runsaina lennossa ja uutena tuttavuutena voi bongata karttaperhosen tai keisarinviitan.

Pitkäjänteistä perhosseurantaa

Suomen ympäristökeskuksen koordinoima päiväperhosseuranta aloitettiin vuonna 1999. Pitkäjänteinen seuranta on tarpeen, koska päiväperhosten kannat vaihtelevat vuosittain. Vasta pidempi aikasarja paljastaa vuosien välisen satunnaisvaihtelun takana piilevät perhoskantojen kehitystrendit.

Seuranta on keskittynyt maatalousalueiden elinympäristöihin, jotka ovat perhoslajistoltaan rikkaimpia. Seuranta perustuu vapaaehtoisten perhosharrastajien työhön. Suomessa esiintyy kaikkiaan noin 120 päiväperhoslajia, joista noin puolesta saadaan runsaustietoa päiväperhosseurannan kautta.

Lisätietoja

Tutkija Janne Heliölä, Suomen ympäristökeskus SYKE, 
puh. 0400 148 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Tiedottaja Riku Lumiaro, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 5098 654, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Kesällä 2012 runsastuneita ja vähentyneitä päiväperhoslajeja

Pylväät oikealle ja saldoluku plussalla: lajin arvioitiin runsastuneen edellisvuodesta. Pylväät vasemmalle ja saldoluku miinuksella: laji on vähentynyt kuluneena kesänä.

Kuva tiedotusvälineien käyttöön

• Karttaperhonen (.jpg, 769 kB)
  Karttaperhonen on esiintynyt runsaana ja se on vallannut yhä uusia esiintymisalueita. Kuva Janne Heliölä.