Tiedote 11.9.2013 klo 13.02
SYKE ja Aalto-yliopisto tiedottavat
Aalto-yliopiston väitöskirjassa esitelty laskentamenetelmä paljastaa, ettei ympäristövaikutusten vähentäminen ole kansantalouden kohtalonkysymys.
Mitkä ovat ympäristövaikutukset, kun rakennetaan kilometri tietä? Mille eri toimialoille puuhuonekalusta maksettu 1000 euroa lopulta päätyy? Tällaisiin kysymyksiin voidaan vastata Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) tutkijana työskentelevän Tuomas Mattilan väitöskirjassa esitetyllä laskentamenetelmällä.
Aalto-yliopiston systeemi- ja operaatiotutkimuksen alan väitöskirjan laskelmista käy ilmi, että Suomen talouden ekologinen jalanjälki koostuu pääosin puun, energian, viljelykasvien ja kalan alkutuotannosta. Talouden suurin arvonlisäys taas tapahtuu asuntojen myynnin, vähittäiskaupan ja julkisten palveluiden kautta.
"Oli yllättävää huomata, että bruttokansantuote ja ekologinen jalanjälki aiheutuvat talouden eri osista. Usein ajatellaan, että ympäristövaikutusten vähentäminen laittaisi talouden kyykkyyn", Tuomas Mattila toteaa.
Tutkimuksessa hyödynnettiin ympäristölaajennettuja panos-tuotos -malleja, jotka kytkevät toisiinsa kulutuksen, tuotannon ja ympäristövaikutukset läpinäkyväksi mallikehikoksi. Tutkimuksessa selvitettiin Suomen kansantalouden panos-tuotos-taulukoiden 23 000 alkiosta tärkeimmät vuorovaikutussuhteet. Mallin avulla selvitettiin mistä bruttokansantuote muodostuu ja mitkä alueet aiheuttavat vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle. Samalla selvitettiin millä aloilla arvonlisäys syntyy.
Ympäristövaikutusten arviointi
Ympäristövaikutusten arvioinnissa käytettiin elinkaariarvioinnin uusimpia vaikutusarviointimenetelmiä, joilla voidaan tutkia yksittäisen tuotteen valmistamisessa tarvittavia menetelmiä ja raaka-aineita.
Vastaavia ympäristölaajennettuja panos-tuotos -malleja (environmentally extended input- output, EEIO) ja niihin kytkettyjä elinkaariarvioinnin vaikutusarviointimenetelmiä on aiemmin käytetty tuotteiden ja palvelujen hiilijalanjälkien ja ilmastopäästöjen laskentaan. Väitöstutkimuksessa laajennettiin vaikutusarvioita uusille alueille: kulutuksen aiheuttamiin luonnon monimuotoisuuteen kohdistuviin vahinkoihin, maankäyttöön ja haitallisten aineiden vaikutuksiin.
Laskentamenetelmän avulla pystytään löytämään tarkasteltavien vaikutusten kannalta merkittävät tuotantoketjut. Esimerkiksi raakapuun matka sahan ja puutuoteteollisuuden kautta uuteen asuntoon on tuotantoketju, jonka ekologinen jalanjälki osoittautui merkittäväksi.
Tuotantopoluista vain pienellä osalla kasvihuonepäästöjen ympäristövaikutuksia
Yllätyksen tutkijoille tuotti myös havainto siitä, että kymmenien tuhansien erilaisten tuotantopolkujen joukossa ympäristövaikutuksiltaan erittäin merkittäviä oli vain kourallinen.
Esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöjen kannalta vain 0,3 prosenttia muuttujista oli oleellisia.
Havainto yllätti tutkijat, ja menetelmä testattiin käänteisesti ennustamalla laskentamallilla Suomen vuoden 2005 kasvihuonekaasupäästöt vuoden 2002 tilanteesta käsin, muuttamalla ainoastaan 60 tärkeintä komponenttia mallin sisältämien 23 000 parametrin joukosta. Vertailu toteutuneisiin päästöihin kuitenkin osoitti, että malli ennusti vuoden 2005 päästötason lähes täsmälleen oikein. Tämä yllätti myös tieteellisen julkaisun vertaisarvioitsijat, mutta laskelmat todettiin oikeiksi.
Tutkijoiden havainto on hyvä uutinen tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia minimoitaessa. Globaalin talouden ympäristöongelmia ratkottaessa kannattaa keskittyä vain pieneen joukkoon kaikkein merkittävimpiä kysymyksiä.
Globaali laskentamalli kehitteillä
Nyt käytetty laskentamalli käsitteli pelkästään Suomea, mutta vastaava globaali malli on jo työn alla. Suomen ympäristökeskus tulee hyödyntämään sitä EU-hankkeessa, jossa tutkitaan älypuhelinbisneksen globaaleja vaikutuksia. Tutkimuksessa selvitetään, mikä osa tuotannon arvonlisäyksestä tapahtuu kehitysmaissa, mikä kehittyneissä maissa, ja missä työt tehdään.
Väitöstyön havainnot vahvistivat käsitystä siitä, että Suomi on siirtynyt teollisuusyhteiskunnasta palveluyhteiskuntaan. Myös teollisuuden pieni rooli bruttokansantuotteen synnyttäjänä oli tutkijoille yllätys. Esimerkiksi metsäteollisuuden bkt-osuus on vain muutaman prosentin luokkaa.
Tutkimustulos saa esittämään kysymyksen; onko bruttokansantuote järkevä hyvinvoinnin mittari, jos sen nousu johtuu siitä, että asuntoja myydään edelleen kalliimmalla.
Jalanjäljestä kädenjälkeen
Mattilan vastaväittäjänä toimii Dr. Gregory Norris, Harvardin yliopistosta. Dr.Norris pitää Suomen ympäristökeskuksessa yleisöluennon 13.9. positiivisesta ympäristökädenjäljestä. Dr. Norrisin kehittämä ekologinen kädenjälki mittaa sitä hyvää, mitä saamme aikaiseksi ympäristölle ja toimii jalanjälkeä täydentävänä indikaattorina.
Aika: pe 13.9. klo 10-12
Paikka: Suomen ympäristökeskus, sali Muuttohaukka Mechelininkatu 34a, Helsinki
Lisätietoja:
Tuomas Mattila, diplomi-insinööri, maatalous- ja metsätieteiden maisteri
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 0400 148 769
Suomen ympäristökeskus SYKE
Tiedottaja Saara Reinimäki
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. 040 740 1656
Suomen ympäristökeskus SYKE