Tiedote 18.9.2012 klo 12.00
|
|
|
|
Kuva: Erkki Santala
|
Rankkasateiden, myrskyjen, ukkosten sekä toisaalta pitkien kuivuusjaksojen yleistyminen lisää ongelmia vesihuollossa tulevaisuudessa. Suomessa on ollut jo useita äärevistä sääolosuhteista johtuvia häiriötilanteita veden käsittelyssä ja jakelussa 2000-luvulla. Esimerkiksi myrskyt ja ukkoset aiheuttavat sähkökatkoja, minkä seurauksena vedenkäsittely ja -jakelu sekä jäteveden johtaminen ja -puhdistus vaikeutuvat. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumistarpeita vesihuoltolaitoksilla ja haja-asutuksen vesihuollossa on selvitetty Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa, josta on ilmestynyt tuore raportti.
"Rankkasateiden seurauksena tulva- ja pintavesiä voi kulkeutua vedenottokaivoihin, mikä voi huonontaa veden laatua. Myös jätevedenpumppaamoiden ylivuotoriski kasvaa. Lisäksi pitkät kuivuusjaksot voivat aiheuttaa ongelmia veden riittävyydelle", tutkija Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskuksesta toteaa.
Arvioitaessa ilmastonmuutoksen vaikutuksia vesihuoltoon on huomioitava, että vaikutukset sademääriin, ilman lämpötilaan ja myrskyihin ovat erilaiset eri osissa Suomea. Pääsääntöisesti vesivarastojen määrän ja laadun oletetaan kuitenkin säilyvän hyvänä muuttuvista ilmasto-olosuhteista huolimatta.
Useat vesihuoltolaitokset ovat varautuneet ilmastonmuutokseen
Viime vuosien poikkeukselliset sääilmiöt ovat vaikuttaneet siihen, että monet vesihuoltolaitokset ovat jo varautuneet ilmastonmuutokseen erilaisilla suunnitelmilla ja käytännön toimilla. Parhaillaan vesihuoltolaitoksille suunnitellaan kokonaisvaltaista, talousveden laatuun liittyvien riskien systemaattista hallintasuunnitelmaa (water safety plan). Siinä voidaan aiempaa paremmin ottaa huomioon myös ilmastonmuutoksen aiheuttamat riskit laitoksille. Myös erilaisia pohjavesi- ja vesistömallinnuksia sekä tietojärjestelmiä voidaan hyödyntää varauduttaessa ilmastonmuutokseen. Tietojärjestelmiä on kuitenkin tarpeen kehittää ja pohjavesialueiden hydrogeologisia olosuhteita tutkia.
Vedenottokaivot sijoitettava tulvavaara-alueiden ulkopuolelle
Käytännön toimista keskeisimpiä ilmastonmuutokseen sopeutumiskeinoja ovat vedenottokaivojen sijoittaminen tulvavaara-alueiden ulkopuolelle, vedenottokaivojen syventäminen, varavedenottopaikkojen selvittäminen, vesihuoltoverkostojen saneeraus sekä varavoimalähteiden hankkiminen etenkin vedenottamoille. Lisäksi maankäytön suunnittelulla ja riskitoimintojen sijoittamisella pohjavesialueiden ja vedenottoalueiden ulkopuolelle voidaan turvata vedenhankintaa. Myös jäteveden pumppaamoiden sijoittamista pohjavesialueille tulisi välttää etenkin tulvavaara-alueilla. Kuntien ja vesihuoltolaitosten välinen yhteistyö vesihuollossa parantaa osaltaan toimintavarmuutta erityistilanteissa.
Ilmastonmuutoksen vaikutuksiin on syytä varautua myös kiinteistökohtaisessa vesihuollossa. Yksityistalouksien varautumiskeinoja ovat esimerkiksi kaivojen kunnon ja vedenlaadun tarkkailu. Veden saantiin sekä jätevesien johtamiseen ja käsittelyyn sähkökatkojen aikana tulee kiinnittää erityistä huomiota tulevaisuudessa. Myös veden riittävyys kaivoissa pitkinä, kuivina kausina voi olla paikoitellen haasteellista.
Suurin osa vesihuoltolaitosten toimittamasta vedestä on pohjavettä
Suomen pohja- ja pintavesivarat ovat runsaat ja vedenhankinnassa käytetyn veden laatu pääsääntöisesti hyvä. Vesihuoltolaitosten toimittamasta vedestä noin 65 % on pohjavettä tai tekopohjavettä ja loput 35 % pintavettä. Pintavettä käyttävät pääasiassa suurimmat kaupungit ja pintavesilaitoksia on muutamia kymmeniä. Pohjavedenottamoita on käytössä arviolta 1500 kpl, mutta antoisuudeltaan ne ovat pääosin melko pieniä. Lisäksi Suomen geologisista olosuhteista johtuen pohjavesivarastoina toimivat harjut ja reunamuodostumat ovat jakautuneet epätasaisesti eri osiin maata. Tämän seurauksena esimerkiksi Pohjanmaan rannikolla monin paikoin lähes kaikki hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat ovat jo käytössä. Tulevaisuudessa pitkät kuivuusjaksot voivat ajoittain vaikeuttaa veden saantia näillä alueilla. Toisaalta myös tulvat voivat aiheuttaa pohjaveden laadun heikentymistä etenkin alavilla alueilla, joilla vedenottokaivot sijaitsevat vesistön läheisyydessä.
Lisätietoja:
Tuore julkaisu "Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja sopeutumistarpeet vesihuollossa"
Tutkija Sanna Vienonen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 569, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tiedottaja Ulla Sonck, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 740 2186,
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi