|
|
|
Kuva: Raili Malinen
|
Syyskuussa satoi hyvin runsaasti maan etelä- ja itäosassa. Saimaan laskussa ollut vedenpinta kääntyi kuukauden lopun suurten sateiden myötä nousuun. "Ilman suuria sateita Saimaan pinnannousu tasaantuu suuren lisäjuoksutuksen johdosta ja vedenkorkeus pysyy lokakuussa lähellä nykyistä tasoa (76,45 m NN)", ennustaa hydrologi Juho Jakkila Suomen ympäristökeskuksesta. Saimaan juoksutus on ollut syyskuun 10. päivästä lähtien 1000 m3/s. Suuresta juoksutuksesta huolimatta vedenkorkeus pysynee ns. normaalivyöhykkeen ylärajan yläpuolella ainakin vuodenvaihteeseen asti.
Runsaat sateet käänsivät myös jo ennestään keskimääräistä ylempänä olleiden Pielisen, Kallaveden, Nilakan ja Konneveden pinnat hienoiseen nousuun. Näiden järvien vedenkorkeudet nousevat lokakuussa korkeintaan 10–15 cm, jollei sää jatku selvästi tavallista sateisempana. Päijänteen vedenkorkeus pysyy lokakuun ajan lähes muuttumattomana, noin 20–30 cm lokakuun keskiarvoa ylempänä.
Syyskuun lopun sateet nostivat myös jokien virtaamia ja järvien vedenkorkeuksia Etelä-Suomessa, mm. Porvoon- ja Vantaanjoella. Virtaamat ovat kääntyneet toistaiseksi laskuun, mutta maa on suuressa osassa Suomea niin märkää, että sateet voivat nostaa jokien virtaamia nopeasti lähiviikkojen aikana.
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
Vesitilanne syyskuussa 2012
Sadanta
Syyskuussa satoi runsaasti etenkin maan etelä- ja itäosassa sekä paikoin Lapissa. Kuukauden sadanta oli maan itä- ja eteläosassa sekä suuressa osassa Lappia 90–150 mm. Sateisimmilla alueilla vettä tuli tavanomaiseen nähden kaksinkertaisesti. Pohjanmaalla satoi vähiten, 50–70 mm, joka vastaa kuitenkin syyskuun keskiarvoa. Kuluva vuosi on ollut monin paikoin ennätyksellisen sateinen.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Syyskuun alkupuolella järvien pinnat olivat enimmäkseen laskusuunnassa, mutta kuukauden loppupuolen sateet saivat vedet taas nousuun eri puolilla Suomea. Koska maaperä oli märkää, sateet näkyivät jokivesistöissä nopeina pinnannousuina. Valtaosassa maata virtaamat olivat syyskuussa ajoittain selvästi keskimääräistä suurempia. Pohjanmaalla vesi kävi korkealla esimerkiksi Lapväärtinjoessa ja Teuvanjoessa, Perämeren rannikolla Siuruanjoessa, Kuivajoessa ja Simojoessa. Kuukauden viimeisinä päivinä rankkasateet nostivat monen joen pinnat tulvalukemiin Uudellamaalla, Etelä-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Järvissäkin vesi nousi näillä alueilla nopeasti: Artjärven Pyhäjärvellä nousua kertyi viikossa lähes puoli metriä. Vedet olivat järvissä yleisestikin tavallista korkeammalla syyskuun lopussa. Suurimpia erot pitkän ajanjakson keskiarvoihin olivat Itä-Suomen suurissa järvissä. Pielisen pinta oli edelleen lähes 70 cm ja Saimaan 65 cm keskiarvon yläpuolella. Päävesistöjen virtaamat olivat syyskuussa Vuoksessa, Kymijoessa ja Oulujoessa selvästi keskimääräistä isompia. Kokemäenjoen ja Kemijoen kuukauden keskivirtaamat olivat syyskuulle tyypillisiä.
Pohjaveden korkeus
Sateisen sään myötä pohjaveden pinnat ovat suuressa osassa maata 5–15 cm yli ajankohdan keskiarvon. Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla pinnankorkeudet ovat jopa 40–60 cm keskimääräistä ylempänä. Sateiden epätasainen jakaantuminen näkyy maan eteläosan pohjaveden pinnankorkeuksissa; pohjavesitilanne on siellä vaihteleva. Pintavesien valuminen kaivoihin on uhka niillä alueilla, joilla pinnat ovat korkealla.
Pintaveden lämpötila
Vesistöt jäähtyivät syyskuussa pääosin ajankohdalle tyypilliseen tapaan. Kuukauden aikana vedet viilenivät 5–7 asteella. Kuukauden lopussa pintaveden lämpötilat olivat maan etelä- ja keskiosan järvissä 9–12 astetta ja maan pohjoisosassa 4–8 astetta. Lukemat ovat yleisesti ajankohdan keskimääräisen tuntumassa.
Seuraa SYKEn hydrologeja Twitterissä
Lisätietoja
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 831 9165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Sivun alkuun