Tiedote 27.9.2013 klo 11.07
Vesienhoidossa kansalaisille on varattu merkittävä rooli niin vesienhoitotoimenpiteiden alkuunpanemisessa, suunnittelussa kuin toteuttamisessakin. Suomen ympäristökeskuksen vetämässä GisBloom-hankkeessa kehitettiin käytäntöjä ja työkaluja tukemaan sekä kansalaisten että viranomaisten osallistumista ja yhteistyötä vesienhoidossa. Kolmivuotinen hanke päättyi syyskuussa 2013.
”Välineet järven tilan arvioimiseen ja kustannustehokkaiden hoitotoimenpiteiden suunnitteluun sekä verkkopalvelut Vesinetti ja Järviwiki ovat muutamia esimerkkejä GisBloomissa kehitetyistä työkaluista”, hankkeen koordinaattori, SYKEn erikoistutkija Olli Malve luettelee.
”Hankkeen aikana työkaluja testattiin pilottialueilla eri puolilla Suomea. Jatkossa toivotaan, että niitä hyödynnetään mahdollisimman laajasti erilaisten vesistöjen ja valuma-alueiden hoidossa ja kunnostuksessa”, Malve jatkaa.
Järviwiki on järvestä kiinnostuneiden kohtaamispaikka
Oman vesistön hoidon voi aloittaa Järviwiki-verkkopalvelussa. Se on kaikille avoin yhteisöllinen verkkopalvelu Suomen järvistä. Järviwikissä voi muun muassa muokata järven esittelytekstiä, ylläpitää havaintopaikkaa ja kirjoittaa järven keskustelupalstalle.
”Tavoitteena on, että Järviwikistä kehittyy virtuaalinen kohtaamispaikka, jossa ranta-asukkaat, mökkiläiset ja muut järven käyttäjät yhdessä seuraavat järven tilaa ja keskustelevat mahdollisista kunnostustoimista. Järviwikissä voi myös sopia ja ilmoittaa kokouksista ja talkoista”, kertoo Järviwikin kehittäjä ja ylläpitäjä, SYKEn verkkotoimittaja Matti Lindholm.
Kustannustehokkain toimenpide riippuu valuma-alueesta
Jos vesistö on huonossa kunnossa, ennen toimiin ryhtymistä on tärkeä selvittää, mitkä kunnostustoimet olisivat tehokkaimpia ja mistä saataisiin paras hyöty suhteessa käytettäviin rahoihin. Kustannustehokkain toimenpide riippuu usein valuma-alueen ominaisuuksista.
”Jos esimerkiksi valuma-alueella on paljon kaltevia peltoja, niin näille pelloille perustetut suojavyöhykkeet tai talviaikainen kasvipeitteisyys ovat usein kustannustehokkaimpia toimia. Jos sen sijaan valuma-alueella on loivia peltoja, lannoituksen vähentäminen tai kosteikon rakentaminen voi olla tehokkaampaa”, sanoo SYKEn suunnittelija Turo Hjerppe.
Vastaavasti, jos valuma-alueella on esimerkiksi paljon metsätaloutta tai turvetuotantoa, niin kannattaa panostaa toimenpiteisiin, jotka vaikuttavat näiden sektoreiden kuormitukseen.
Vesinetti vesienhoidon ammattilaisille
Vesistöjen tilan seurannan ja mallinnuksen ammattilaisille on rakennettu Vesinetti-verkkopalvelu. Siinä on monipuolinen karttakäyttöliittymä, jonka välityksellä voi jakaa yksittäiseen vesimuodostumaan liittyviä seurantatietoja, ennusteita, arviointituloksia ja hoitosuunnitelmia.
”Vesinetissä olevien välineiden ja tietojen avulla asiantuntija voi selvittää vesimuodostuman nykyisen kuormituksen ja tilan sekä arvioida hyvän tilan saavuttamiseksi tarvittavan kuormitusvähennyksen. Näiden perusteella voidaan muodostaa mahdollisimman kustannustehokas toimenpideyhdistelmä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden kustannuksia on myös mahdollista verrata parantuneesta tilasta virkistyskäytölle syntyviin hyötyihin”, SYKEn tutkija Niina Kotamäki selventää.
Osaa Vesinetin sisällöstä on mahdollista selata vierailija-tunnuksilla, mutta useimpien toimintojen käyttäminen vaatii käyttöoikeuden hakemista Suomen ympäristökeskuksesta. Vesinetin käytännön toteutuksesta vastasi Oy Arbonaut Ltd.
Laaja yhteistyöhanke ja kymmenen pilottialuetta
GisBloom on ollut laaja yhteistyöhanke, johon on osallistunut yli 70 tutkijaa ja asiantuntijaa SYKEstä ja muista organisaatioista. Alusta lähtien mukana on ollut paikallisia toimijoita, kuten vesiensuojeluyhdistyksiä. Muita yhteistyökumppaneita ovat olleet Oy Arbonaut Ltd, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Länsi-Uudenmaan Vesi ja Ympäristö, Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellinen asema ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus.
Hankkeessa kehitettyjä työkaluja on kokeiltu pilottialueilla: Lapuanjoella, Hiidenvedellä, Pohjanpitäjänlahdella ja Tvärminnen merialueella, Pien-Saimaalla, Vanajavedellä, Säkylän Pyhäjärvellä, Lahden Vesijärvellä, Vantaanjoella ja Helsingin merialueella, Karvianjoen vesistöalueella, Paimionjoen vesistöalueella sekä Temmesjoella.
GisBloom on saanut rahoitusta EU:n Life+-ohjelmasta (Life09 ENV/FI/000569).
Kotijärvi terveeksi -video
GisBloom -hanke
Järviwiki & Vesinetti
Lisätietoja
Erikoistutkija Olli Malve, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 400 148 826
Tutkimusinsinööri Pia Rotko, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 400 148 708
Tiedottaja Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 400 148 550
Järviwiki
Verkkotoimittaja Matti Lindholm, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 400 148 555
Vesinetti
Tutkija Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus SYKE
etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Puh. +358 400 148 573
Myyntijohtaja Jorma Haikonen, Oy Arbonaut Ltd
etunimi.sukunimi@arbonaut.com
Puh. +358 400 770648