Tiedote 1.10.2013 klo 10.18
© Pirjo Ferin
Syyskuun niukkojen sateiden myötä sekä vesistöjen pinnat että pohjavedet ovat monin paikoin ajankohdan keskiarvoa alempana. Suurin ero syyskuun tavanomaiseen vesitilanteeseen verrattuna on Lapissa, jossa kuukauden sadanta jäi alle puoleen keskimääräisestä.
Pohjaveden pinnat ovat maan pohjoisosassa selvästi tavanomaista alempana. ”Syksyn jatkuessa vähäsateisena on mahdollista, ettei pohjavesivarasto ehdi täydentyä pohjoisessa ennen talvea”, arvioi hydrogeologi Mirjam Orvomaa Suomen ympäristökeskuksesta.
Pohjois-Lapissa vedet alhaalla, myös Lounais-Suomessa kuivaa
Pohjois-Lapissa touko-syyskuun sademäärät ovat jääneet vähäisiksi ja suurten järvien Inarijärven, Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat selvästi keskiarvoa alempana. Inarijärven pinta on nyt 35 cm keskimääräistä alempana, vaikka juoksutukset ovat tavanomaista pienempiä.
”Nykyisillä juoksutuksilla ja tyypillisillä syyssateilla Inarin pinnan laskun hidastuu tai pysähtyy lokakuussa. Jos lokakuussa sataa runsaasti, vedenkorkeus saattaa jopa kääntyä nousuun”, toteaa hydrologi Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskuksesta.
Syyskuun lopun sateet ovat pääasiassa imeytyneet kuivaan maaperään eivätkä ole nostaneet merkittävästi jokien virtaamia. Koska seuraavalle viikolle ei ole ennustettu kuin vähäisiä tai kohtalaisia sateita, pysyvät virtaamat lokakuun alussa edelleen pieninä. Erityisesti Lounais-Suomessa maa on yhä vähäsateisen kesän jäljiltä kuivaa ja maankosteuden vaje on jopa yli 100 mm. Jos loppusyksystä ja alkutalvesta ei saada runsaita sateita, saattavat pohjavedet Lounais-Suomessa jäädä koko talveksi selvästi keskimääräistä alemmas.
Järvi-Suomen suurten järvien vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdan keskitasoa ja syyskuun lopun sateiden myötä aleneminen on nyt hidastumassa. Päijänteen ja Saimaan vedenkorkeudet laskevat kuitenkin ennusteen mukaan lokakuun aikana vielä 5–15 cm.
Vesitilanne syyskuussa 2013
Sadanta
Syyskuussa satoi suurimmassa osassa maata hyvin niukasti. Kuukauden sadanta oli maan länsi- ja pohjoisosassa yleisesti 20−50 mm eli monin paikoin alle puolet tavallisesta. Maan itäosassa satoi yli 50 mm eli lähes keskimääräisesti. Kuukauden lopulla satoi paikoin jo ensilumi maan pohjois- ja itäosassa.
Vesistöjen vedenkorkeus ja virtaama
Syyskuussa vedenpinnat olivat enimmäkseen laskussa ja virtaamat pieniä. Kuukauden loppupuolella sateet kuitenkin saivat paikoitellen jokien virtaamat ja pienempien järvien vedenkorkeudet loivaan nousuun. Pohjois-Suomessa järvien pinnat olivat kuukauden lopussa selvästi tavallista alempana; Inarijärvellä ja Oulujärvellä poikkeamat keskiarvoon olivat useita kymmeniä senttejä. Muualla maassa vedenkorkeudet olivat lähellä pitkän ajan keskiarvoja tai jonkin verran niiden alapuolella. Päävesistöjen virtaamat olivat syyskuussa koko maassa huomattavasti tavallista pienempiä.
Pohjaveden korkeus
Vähäsateinen syyskuu on viivästyttänyt syksyistä pohjavesivaraston täydentymistä. Pinnankorkeudet ovat suuressa osassa maata 10−40 cm alle ajankohdan keskiarvojen. Maan etelä- ja keskiosissa pohjavedet ovat 0−30 cm alle keskimääräisen, mutta pohjoisosissa pinnankorkeudet ovat paikoitellen jopa ennätyksellisen alhaalla. Itä- ja Pohjois-Lapissa pohjavedet ovat 30−70 cm alle ajankohdan keskiarvon.
Pintaveden lämpötila
Ajankohtaan nähden lämmin sää piti vesistöjen pintalämpötilat selvästi tavanomaista korkeammissa lukemissa aina kuukauden viimeiselle viikolle saakka. Järvivedet olivat monin paikoin ajankohtaan ennätyslämpimiä syyskuun puolivälissä. Kuukauden aikana vedet viilenivät 5−9 astetta; viilenemisestä pääosa tapahtui kuun viimeisellä viikolla. Kuukauden päättyessä pintaveden lämpötila oli maan etelä- ja keskiosassa 6−12 astetta ja Lapissa 5−8 astetta. Lukemat vaihtelivat ajankohdan keskimääräisen molemmin puolin.
Lisätietoja
Ajankohtaisesta vesitilanteesta päivittyvää tietoa osoitteessa
SYKEn hydrologit Twitterissä
Vesitilanne yleensä
Hydrologi Heidi Sjöblom, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 603, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Johanna Korhonen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 541, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Esko Kuusisto, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 8319 165, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Pohjavesi
Hydrogeologi Mirjam Orvomaa, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 353 9329, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Geohydrologi Risto Mäkinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 740 2549, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi [risto.p.makinen]
Vesistöennusteet
Johtava hydrologi Bertel Vehviläinen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 561 5533, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Noora Veijalainen, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 545, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Tutkija Harri Myllyniemi, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 040 861 7743, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Hydrologi Juho Jakkila, Suomen ympäristökeskus SYKE,
puh. 0400 148 560, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi