Uutinen 20.11.2013 klo 9.45
Ympäristöministeriön teettämän selvityksen mukaan Suomessa tapahtuu vuosittain keskimäärin 150 ympäristön kannalta huomattavaa öljy-, kemikaali- tai luontovahinkoa. Vähäisempiä vahinkoja tapahtuu noin 2800 vuosittain.
Tuoreen selvityksen laati Suomen ympäristökeskus. Selvityksen aineistoon valittiin 900 vaikutusten perusteella huomattavinta ympäristövahinkoa vuosilta 2006–2012. Tavoitteena oli tutkia, missä ja kuinka paljon ympäristö- ja luontovahinkoja on tapahtunut ja millaisia niiden seuraukset ovat.
Ympäristövahinkoja tapahtui eniten kuljetuksissa, liikenteessä ja yhdyskuntien jätevedenpuhdistamoilla. Noin 90 prosenttia vahingoista liittyi öljyperäisiin aineisiin. Öljyvahingoista ylivoimaisesti suurin osa oli säiliövuotoja ja tieliikenneajoneuvojen öljyvahinkoja. Öljyn aiheuttamien ympäristövahinkojen määrä on kuitenkin hienoisessa laskussa. Loput ympäristövahingoista syntyi lähinnä teollisuuskemikaalien käytössä.
Ympäristövahinkojen syynä olivat useimmiten inhimilliset tekijät, kuten huolimattomuus toiminnassa ja menettelyvirheet, tai tahallisuus. Myös vahinkoja aiheuttaneet tekniset ja rakenneviat johtuivat usein jonkinasteisesta huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, kuten puutteellisista huolloista tai tarkastuksista.
Onnettomuuksien merkittävimmät seuraukset kohdistuivat maaperään ja sen kautta pohjaveteen. Vahinkojen myötä syntyi jonkin verran uusia pilaantuneita maa-alueita, vaikka useimmiten vahingon seuraukset saatiin torjuntatoimin hallintaan ja ympäristö puhdistettua.
Huomattavia ympäristövahinkoja tapahtui Suomessa enintään muutamia vuodessa. Näissäkään vahingot eivät ole vaikuttaneet ympäristön yleiseen tilaan, mutta yksittäisen tapahtumapaikan lähellä seuraukset ovat olleet merkittäviä. Suomessa on toistaiseksi vältytty katastrofiluokan isoilta onnettomuuksilta.
Selvityksen yhteydessä arvioitiin erikseen, onko Suomessa on tapahtunut ympäristövastuudirektiivin tarkoittamia ns. merkittäviä ympäristö- ja luontovahinkoja. Sellaisiksi arvioitiin kaksi tapausta, jotka molemmat olivat aiheutuneet kaivostoiminnan yhteydessä.
Kaivosyhtiö oli toistuvasti johdettu lupamääräykset ylittävät määrät jätevesiä vesistöön, minkä seurauksena vesistöjen happitilanne heikentyi, veden metallipitoisuudet nousivat ja veden käyttämistä rajoitettiin terveyshaittojen estämiseksi. Saman kaivosyhtiön toiminnassa tapahtui myös yksittäinen merkittävä onnettomuus, jossa kaivoksen jäteallas vuoti tyhjäksi ja yli 200 000 kuutiota raskasmetallipitoista jätevettä karkasi alapuoliseen vesistöön. Toisessa tapauksessa ympäristövahinko syntyi, kun malminetsintäyhtiö otti luvatta näytteitä sekä teki urakaivauksia Natura 2000-alueella. Kaivostoiminnan valmisteluun liittyvä toiminta tuhosi Natura-alueen suojeluperusteena olevien rauhoitettujen kasvilajien esiintymiä ja boreaalista luonnonmetsää.
• Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2006-2012
Lisätietoja:
22.11. alkaen: Erikoistutkija Jouko Tuomainen, Suomen ympäristökeskus, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Erityisasiantuntuja Miliza Malmelin, ympäristöministeriö, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi