|
|
|
|
Kuva:Riku Lumiaro
|
Pohjoismaissa luonnolla on merkittävä yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys, mutta monet luonnon tuottamat hyödyt ovat meilläkin vaarantuneet ihmisen toimien takia. Hyvänä esimerkkinä on kalastuselinkeino, joka on monin paikoin kestämättömällä pohjalla sekä maailmalla että Pohjois-Euroopassa. Tuore tutkimus TEEB Nordic esittelee luonnon ihmiselle tuottamien moninaisten hyötyjen merkitystä ja niiden kestävään hyödyntämiseen vaadittavia poliittisia toimia Pohjoismaissa. Raportti muistuttaa, että Pohjoismailla on taloudellisten voimavarojensa ansiosta hyvät mahdollisuudet toimia edelläkävijöinä luonnon kestävälle käytölle perustuvan vihreän talouden luomisessa.
Luonnon virkistyskäyttö on erittäin suosittua Pohjoismaissa. Suomalainen aikuinen harrastaa jonkinlaista luonnossa tapahtuvaa liikkumista keskimäärin kolme kertaa viikossa. Kansallispuistoihin sijoitetun euron on tutkittu meillä tuottavan jopa 10 euroa matkailun tuottamien aluetaloudellisten hyötyjen muodossa. Marjastus, sienestys, kalastus ja metsästys ovat Pohjoismaissa suosittuja vapaa-ajan viettotapoja. Luonto tuottaa meille myös puhdasta ilmaa, vettä ja pölytyspalveluita. Näitä ekosysteemien resursseja ja toimintoja, jotka lisäävät hyvinvointiamme, kutsutaan ekosysteemipalveluiksi.
Kohti aidosti vihreää taloutta Pohjoismaissa
Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama luonnon yhteiskunnallista ja kansantaloudellista merkitystä käsittelevä tutkimusraportti TEEB Nordic listaa keinoja, joilla luonnon tuottamat hyödyt voidaan laaja-alaisemmin huomioida päätöksenteossa. Pohjoismaiset päättäjät voivat edistää vihreän talouden syntymistä melko yksinkertaisin, mutta ennakkoluulottomuutta vaativin keinoin.
Luonnon todellisen – ja perinteisesti ajateltua laajemman – merkityksen ja arvon ymmärtämiseksi Pohjoismaiden tulisi kehittää kansalliset indikaattorit, joista syntyy pohja ekosysteemien ja ekosysteemipalveluiden tilan pitkän aikavälin arvioinnille. Tässä työssä maiden välisen yhteistyön parantamisella ja osaamisen jakamisella voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä. Kattavan seuranta- ja arviointikehikon luominen ei kuitenkaan yksistään riitä, vaan luonnon yhteiskunnallinen ja taloudellinen arvo tulee myös kattavammin sisällyttää eri sektoripolitiikan toimiin ja niitä ohjaavaan kansalliseen tilinpitoon.
Samaan aikaan pohjoismaisilta päättäjiltä vaaditaan taloudellisia toimia, jotka aktiivisesti edistävät laajamittaista luonnon ekosysteemipalvelujen säilyttämistä ja tarvittaessa myös ennallistamista. Esimerkiksi kosteikkojen ja vesistöjen kunnostuksen on todettu tuovan merkittäviä hyötyjä niin ihmisille kuin luonnolle. Suomessa Vihdin kaupungin hulevesien hallintaan on kustannustehokkaasti puututtu rakentamalla kosteikko, joka pidättää ja puhdistaa vesiä ennen niiden päätymistä Enäjärveen. Kosteikko toimii myös suosittuna ulkoilualueena ja se on lisännyt luonnon monimuotoisuutta.
Raportti muistuttaa ottamaan huomioon myös laajemman näkökulman. Luonnon ja ekosysteemipalvelujen kestävälle hyödyntämiselle perustuva eko- ja resurssitehokkuus edistävät vihreää taloutta ja kestävää yhteiskuntaa. Perinteisten resurssien käyttömallien ja kulutustottumusten muuttaminen ja ohjaaminen on mahdollista muun muassa uudenlaisen vero- ja hinnoittelupolitiikan sekä kuluttajien informaatio-ohjauksen avulla.
Tavoitteena tulee olla talouden irrottaminen luonnonvarojen käytön aiheuttamista kielteisistä vaikutuksista. Pohjoismailla on hyvä mahdollisuus osoittaa edelläkävijyyttä uudenlaisten, uusiutumattomista luonnonvaroista riippumattomien innovaatioiden tukemisessa.
Raportin tausta
Pohjoismaisen luonnon hyötyjä ja kansantaloudellista merkitystä selvittäneen synteesiraportin toteuttivat Institute for European Environmental Policy (IEEP) ja Suomen ympäristökeskus (SYKE). Työhön osallistui myös lukuisa joukko eri alojen pohjoismaisia asiantuntijoita. Tutkimus on osa YK:n ympäristöohjelman koordinoimaa The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) -ohjelmaa.
TEEB Nordic -hankkeen tarkoituksena on tunnistaa Pohjoismaiden yhteiskuntien ja kansantalouksien kannalta tärkeimmät luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemien toimintaan perustuvat hyödyt sekä koota alueellista tietoa luonnon ylläpitämien ja tuottamien hyötyjen nykytilasta, kehityssuunnasta, mahdollisista uhkista sekä taloudellisesta merkityksestä. Selvityksen tarkoituksena on tuottaa yleiskuva Pohjoismaiden luonnon taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa koskevasta tiedosta sekä tiedon puutteista.
Raportit verkossa
Lisätietoa
Senior Policy Analyst Marianne Kettunen, Institute for European Environmental Policy IEEP, puh. 040 485 4844, mkettunen@ieep.eu
Erikoistutkija Petteri Vihervaara, Suomen ympäristökeskus SYKE
Puh. 040 513 8185 , etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Kuvia tiedotusvälineiden käyttöön
Syksyinen sieniretki virkistää mieltä, edistää terveyttä ja ennen kaikkea suomalaiset sienet ovat herkullista ja puhdasta ravintoa. Kuva Riku Lumiaro.