Helsingin yliopisto ja SYKE tiedottavat
Suomalaiset eivät tule toimeen kotimaisella peltoalalla, vaikka satotasot ovatkin kohonneet. Maailmanlaajuisesti ympäristönsuojelua edistäisi, jos metsät säästettäisiin ja viljelyä lisättäisiin jo kertaalleen raivatuilla pelloilla.
Suomen 2,3 miljoonalta peltohehtaarilta saadaan ruokaa suomalaisille ja ulkomaisille asiakkaille. Maataloustuotteiden ulkomaankauppa ei kuitenkaan ole tasapainossa, vaan Suomi tarvitsee noin 0,2 miljoonaa hehtaaria viljelysalaa ulkomailla. Ala on hieman enemmän kuin pääkaupunkiseudun, Keravan, Mäntsälän, Sipoon ja Tuusulan maapinta-alat yhteensä.
– Suomi tarvitsi yllättävän paljon ulkomaista viljelysalaa jo 1960-luvulla. Huonoina satovuosina tuotiin paljon viljaa, samoin esimerkiksi kahvinjuontikulttuuri näkyi tilastoissa vahvasti. Suomalaisten kulutusta varten on ollut koko ajan käytössä 70 000 – 90 000 hehtaaria kahviviljelyksiä, sanoo Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella Suomen ruokatasetta selvittänyt Vilma Sandström.
Maapallon viljelyala laajenee edelleen väestönkasvun ja elintason nousun takia. Uusi peltoala otetaan yleensä metsästä ja usein alueilta, missä on arvokasta metsäluontoa.
– Jossakin vaiheessa on päästävä tasapainoon ja tultava toimeen niillä pelloilla, jotka kerran on raivattu, sanoo dosentti Laura Saikku Suomen ympäristökeskuksesta.
Kun uutta peltoa raivataan varsinkin Etelä-Amerikassa, samaan aikaan esimerkiksi Ukrainassa maanviljely on päässyt rappeutumaan ja laajoja peltoja on hylätty joutomaaksi.
– Olisi hienoa, jos kansainvälistä kauppaa voitaisiin käyttää ympäristönsuojelun apuna. Kunpa esimerkiksi EU auttaisi Ukrainaa ja sen maataloustuotantoa nousemaan jaloilleen. Ukraina sijaitsee viljelyllisesti erittäin suotuisalla alueella, jossa ei tarvitse kaataa metsiä viljelyn tieltä. Nythän meille tuodaan esimerkiksi sikojen rehuksi soijaa, joka on viljelty Brasiliassa. Siellä sademetsää edelleen raivataan viljelykäyttöön, toteaa Vilma Sandströmin työn ohjaaja, professori Pekka Kauppi.
Taustaa
Lisätiedot
Tutkija Vilma Sandström, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, puh. 040 744 8183
Tutkija Laura Saikku, Suomen ympäristökeskus, puh. 040 834 4992, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Professori Pekka Kauppi, Helsingin yliopisto, ympäristötieteiden laitos, puh. 040 760 5072