Kestäväksi määritelty metsäenergia ei täytä EU:n päästövaatimusta

Kuva: Anna Repo

Metsien hakkuutähteistä tuotettu energia voi vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä merkittävästi Euroopan eri maissa. Päästövähennykset jäävät kuitenkin pienemmiksi kuin EU:n uusiutuvalle energialle kaavailema 60 %:n raja. Tällä epäsuhdalla voi olla merkittäviä vaikutuksia ilmastopolitiikkaan.

EU on määrittelemässä omia erityisiä kasvihuonekaasupäästöihin perustuvia kestävyyskriteereitään kiinteille biopolttoaineille. Näiden kriteereiden on ennakoitu edellyttävän 60 %:n päästövähennystä vaihtoehtoiseen fossiiliseen polttoaineeseen verrattuna.

Uudessa tutkimuksessa selvitettiin, kuinka suuriin päästövähennyksiin metsien hakkuutähteistä tuotetulla energialla voidaan päästä, jos tähteitä käytetään aiemmin metsätalouden kannalta kestäväksi arvioitu määrä Euroopan eri maissa. Näissä metsätalouden kestävyysarvioissa huomioitiin erilaisia ympäristöön, teknologioihin ja yhteiskuntaan liittyviä näkökulmia.

Tutkimuksen mukaan useimmissa Euroopan maissa hakkuutähde-energiaa on käytettävä 60–80 vuotta ennen kuin saavutetaan EU:n kaavailema 60 %:n päästövähennysraja. Päästövähennysten viive johtuu metsien hiilinielun heikkenemisestä hakkuutähteiden korjuun seurauksena (epäsuorat maankäyttöön liittyvät päästöt). Viiveestä huolimatta hakkuutähteillä voidaan saavuttaa merkittäviä päästövähennyksiä jo aiemmin. Esimerkiksi vuoteen 2035 mennessä päästöt vähenevät 25-50 %, jos tähteet käytetään lämmöntuotantoon. Sähköntuotannossa päästöt vähenevät 0-30 %. Saavutettavat päästövähennykset vaihtelevat maasta toiseen.

Erolla päästövähennysten ja EU:n kaavaileman rajan välillä voi olla merkittäviä seurauksia. Se voi vähentää kiinnostusta metsien hakkuutähteiden käyttöä kohtaan, vaikka tähteet ovat tärkeä uusiutuvan energian lähde monissa Euroopan maissa. Ero voi houkutella kehittämään vääristäviä laskentasääntöjä metsien hakkuutähteistä tuotetun energian päästöille.  Puutteelliset laskentasäännöt johtaisivat harhaan ja aidosti vähäpäätöisiä ja ilmastoystävällisiä hakkuutähteisiin perustuvia energiantuotantotapoja voisi jäädä kehittämättä.

Tutkimusartikkeli

Repo, A., Böttcher, H., Kindermann, G. & Liski, J. Sustainability of forest bioenergy in Europe: land-use-related carbon dioxide emissions of forest harvest residues. Global Change Biology Bioenergy (Early View). DOI: 10.1111/gcbb.12179.

Lisätietoa

Anna Repo, tutkija, p. 0295 251 555
Jari Liski, tutkimusprofessori, p. 040 748 5088