Tiedote 31.3.2014 klo 11.00
Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n viidennen arviointiraportin ilmastonmuutoksen vaikutuksia ja sopeutumista käsittelevä osa on hyväksytty IPCC:n kokouksessa Yokohamassa Japanissa. Raportin keskeinen sanoma on, että ilmastonmuutos aiheuttaa vakavia riskejä luonnon ja ihmisten hyvinvoinnille kaikkialla maailmassa. Havaitut vaikutukset koskevat niin ihmisten terveyttä, maa- ja meriekosysteemejä, vesivaroja kuin ihmisten elinkeinoja napa-alueilta tropiikkiin, pieniltä saarilta mantereille. Eniten kärsivät köyhät maat, joiden sopeutumiskyky on heikko.
”Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen päästöt kasvavat maailmanlaajuisesti ja ilmasto tulee muuttumaan. Meidän tulee vahvistaa suomalaisen yhteiskunnan kykyä hallita ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja sopeutua ilmastonmuutokseen”, kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriöstä korostaa.
Suomen ympäristökeskuksen professori Tim Carter on yksi johtavista kirjoittajista nyt julkistettavassa raportissa. Hän toivoo, että päätöksentekijät ottavat tutkijoiden tuottaman tiedon vakavasti: ”Jos riittäviin päästövähennystoimiin ei ryhdytä, taustalla väijyy pelko siitä, että jotkut muutokset vievät meidät sellaisen kynnyksen yli, ettei kehitystä enää voi kääntää. Tällainen kynnys voisi olla esimerkiksi Grönlannin jäätiköiden peruuttamaton sulamiskehitys.”
Euroopassa jäätiköt kutistuvat ja ikirouta sulaa
”Euroopassa ilmastonmuutos vaikuttaa monin tavoin. Alppien ja muiden vuoristojen jäätiköt kutistuvat ja laajeneva osa ikiroudasta sulaa. Metsien kasvu kiihtyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä, myös Suomessa, ja metsien eliölajeista osa runsastuu, osa taantuu. Metsäpaloriski kasvaa Etelä-Euroopassa”, Tim Carter luettelee alueellisia vaikutuksia.
Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat heikentää vesistöjen vedenlaatua, kun maa on sulana pitempiä aikoja syksyllä ja talvella. Vesiensuojelussa joudutaan sopeutumaan valunnan, eroosion ja ravinnekuormituksen lisääntymiseen. Tästä seuraa haasteita erityisesti maatalouden vesiensuojelulle. Eläinlajistossa Suomen ilmaston lämpeneminen näkyy jo esimerkiksi lintujen aikaistuneena kevätmuuttona ja myöhentyneenä syysmuuttona.
Ruuasta arvioidaan tulevan pulaa
Tulevaisuuden arvioidut viljelykasvien sadot eivät riitä ruokkimaan maailmaa vuonna 2050. ”Ilmasto on jo muuttunut ja muutokset ovat vaikuttaneet viljelykasvien satoihin. Havaitut vaikutukset ovat olleet paikallisia, ja silloin pääasiassa kielteisiä. Suurimmat vaikutukset ovat liittyneet sään ääri-ilmiöihin, kuten rankkasateisiin, kuumiin hellejaksoihin ja kuivuuteen.”
”Yleensä ottaen sadot ja ruoantuotanto henkeä kohti ovat kohentuneet viimeisten 40 vuoden aikana. Tähän on vaikuttanut viljelykulttuurin ja teknologian kehitys: paremmat lannoitteet, paremmat kasvilajikkeet ja tehokkaampi tuotanto. Ilmastonmuutos tuo mukanaan lisää äärioloja, kuivuutta, kuumuutta ja rankkasateita. Pohjoisille alueille lämpenevä ilmasto tuo aluksi myös hyötyjä mm. pitenevän kasvukauden mukana”, vanhempi tutkija Kaija Hakala maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta (MTT) kertoo.
Maailmanlaajuiset muutokset vakavia ja laaja-alaisia
Lämpeneminen, happamoituminen ja happikato muuttavat valtamerien elämää. Planktonin, kalojen ja selkärangattomien yhteisöt ovat siirtyneet pohjoisemmaksi veden lämpenemisen myötä. Pohjoisilla merialueilla merieliöiden monimuotoisuus ja kalojen biomassa ovat kasvaneet. Veden lämpeneminen on muuttanut suurten avomerellä elävien kalalajien esiintymisalueita. Meri- ja rannikkoekosysteemien muuttuessa niiden monimuotoisuus sekä niistä saatavat tuotteet ja palvelut heikkenevät. Rannikkoalueiden elinkeinot, erityisesti trooppisten ja arktisten alueiden kalastajayhteisöt, kärsivät.
Merenpinnan nousu, rannikkotulvat ja hyökyaallot aiheuttavat hengenvaaraa ja loukkaantumisriskejä sekä haittaavat elinkeinoja alavilla ranta-alueilla ja pienissä saarivaltioissa. Näistä kärsivät varsinkin köyhät väestöryhmät. Tulvat aiheuttavat vakavia haittoja kaupunkiväestölle joillakin alueilla.
Maaseutuelinkeinot vaikeutuvat ja ansiotulot niistä alenevat juoma- ja keinokasteluveden riittämättömän saatavuuden ja maanviljelyn tuottavuuden heikkenemisen takia. Nämä ongelmat ovat erityisen vakavia kuivien alueiden pääomaköyhille maanviljelijöille.
Sään ääri-ilmiöt hankaloittavat yhteiskunnan tärkeitä peruspalveluja, kuten veden ja sähkön saantia, terveys- ja pelastuspalveluja. Kuolleisuus, sairastavuus sekä muut haitat lisääntyvät hellejaksojen aikana varsinkin kaupunkien haavoittuvissa väestöryhmissä sekä ulkona työskentelevien keskuudessa.
Sopeutumista tarvitaan hillinnän rinnalla
Valtiot eri puolilla maailmaa ovat alkaneet kehittää sopeutumissuunnitelmia ja – strategioita. Suomi on ollut tässä edelläkävijä ja Suomen uudistetusta sopeutumisstrategiasta kerätään tällä hetkellä laajasti lausuntoja. Euroopassa on EU:n sopeutumisstrategian myötä sisällytetty sopeutumisen suunnittelua mm. rannikkoalueiden ja vesistöjen käyttöön ja hoitoon sekä luonnonkatastrofien riskienhallintaan.
”Sopeudumme tällä hetkellä lähinnä menneisiin tapahtumiin kun meidän pitäisi jo valmistautua tulevaisuuden uhkiin. On kuitenkin hyvä, että hallitukset, yritykset ja yhteisöt hankkivat kokemusta sopeutumisesta ja tämän kokemuksen avulla voimme auttaa yhteiskuntia sopeutumaan muutoksiin entistäkin paremmin ja kunnianhimoisemmin”, IPCC työryhmän II varapuheenjohtaja Chris Field sanoo.
IPCC kokoaa tietoa päätöksenteon tueksi
IPCC:n viides arviointiraportti koostuu nyt julkistetun raportin ohella ilmaston tilaa käsittelevästä raportista, joka julkistettiin viime syyskuussa Tukholmassa, sekä ilmastonmuutoksen hillintää käsittelevästä raportista, joka viimeistellään Berliinissä 7.-11.4. Kaikkien osaraporttien yhteenveto valmistuu syksyllä 2014.
IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change), jonka ovat kutsuneet koolle Maailman ilmatieteen järjestö WMO ja YK:n ympäristöohjelma UNEP. Paneelin tavoitteena on tukea ilmastopoliittista päätöksentekoa. Sen tehtäviin kuuluu mm. arvioida ilmastonmuutosta ja sen vaikutuksia koskevaa tieteellistä tietämystä sekä erilaisia muutoksia rajoittavia toimenpiteitä. Raportin tekoon osallistui vuosina 2010–2013 noin 831 kirjoittajaa, joista viisi oli Suomesta.
Lisätietoja:
Professori Mikael Hildén, Suomen ympäristökeskus (SYKE) p. 0295 251 173
Tutkimusprofessori Tim Carter (englanniksi), SYKE p. 0295 251 094
Vanhempi tutkija Kaija Hakala, Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) p. 0295 317 169
Kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio maa- ja metsätalousministeriö p. 0295 162 184
Keskustelu Twitterissä: #ilmastoraportti
Suomen IPCC-kokousedustajat Yokohaman kokouksessa:
Ylitarkastaja Pirkko Heikinheimo, ympäristöministeriö p. 0295 250 078
Erikoissuunnittelija Jaana Kaipainen, maa- ja metsätalousministeriö p. 0295 162 270
Vapaasti hyödynnettävää suomenkielistä infografiikkaa raportin tuloksista:
www.ilmasto-opas.fi/ipcc
Laaja suomalaistutkimus ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomessa:
VACCIA
Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC:
http://www.ipcc.ch/
Facebook https://www.facebook.com/IPCCNews
Twitter https://twitter.com/ipcc_ch
Media-tilaisuuden esitykset