Tiedote 15.4.2014 klo 10.00
Suomen ympäristökeskus SYKE ja Luonnontieteellinen keskusmuseo Luomus tiedottavat
Lintulajien populaatiot ovat siirtyneet Suomessa pohjoiseen keskimäärin 45 km 1970-luvulta 2010-luvulle. Syynä tähän on etenkin ilmaston muuttuminen. Aiemmin ilmastonmuutoksen vaikutuksia on tarkasteltu lajien levinneisyyden muutoksina. Uudessa tarkastelutavassa otetaan huomioon populaatiotiheyden alueellinen siirtyminen.
Suokukko. Kuva Petri Ahlroth.
Tuore Luonnontieteellisen keskusmuseon ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus osoittaa, että pohjoiset lajit vetäytyvät nopeammin kohti pohjoista kuin eteläiset levittäytyvät uusille elinalueille.
Ilmastonmuutoksen on ennustettu vaikuttavan lajien esiintymisalueisiin niille suotuisien ilmasto-olojen siirtyessä kohti napa-alueita. Uuden tutkimuksen mukaan suomalaisten lintulajien populaatioiden tiheyden painopiste siirtyi ennusteiden mukaisesti keskimäärin 45 kilometriä pohjoiseen.
Pohjoisten lajien tiheys siirtyi enemmän (73 km) kuin eteläisten (27 km). Peräti 23 lajilla, kuten teeri, suokukko, viherpeippo ja keltavästäräkki, tiheyden painopiste siirtyi yli sata kilometriä pohjoiseen ja vain kahdella lajilla (hiirihaukka ja korppi) yli sata kilometriä etelään.
Tarkempaa tietoa tiheyssiirtymiä tarkastelemalla
Toisin kuin aikaisemmissa tutkimuksissa uudessa julkaisussa tarkasteltiin lajien alueellisia tiheyssiirtymiä eri vuosikymmeninä 1970-luvulta lähtien. Tiheysarviot kertovat huomattavasti enemmän lajien populaatioiden vasteesta ilmastonmuutokseen kuin tähänastiset pelkät lajien levinneisyysalueiden tarkastelut. Niiden mukaan on todettu levinneisyysalueen siirtyvän pohjoista kohti ilmaston lämmetessä, mutta tiheyssiirtymien tarkastelussa saadaan tarkempaa tietoa lajien runsauden muutoksista.
Tiheyksien painopisteiden muutosta verrattiin aikaisemmissa lintuatlaksissa 1974–2010 havaittuihin levinneisyysmuutoksiin. Vertailu paljasti, että eteläisillä lajeilla levinneisyysalue siirtyi keskimäärin enemmän pohjoiseen kuin tiheyden painopiste, ja vastaavasti pohjoisilla lajeilla tiheys siirtyi voimakkaammin pohjoiseen kuin levinneisyysalue.
”Tutkimus osoittaa, että pohjoisten lajien populaatiot vetäytyvät nopeammin kohti pohjoista kuin pelkkä levinneisyysalueiden muutosten tarkastelu on osoittanut,” kertoo Suomen ympäristökeskuksen johtava tutkija Raimo Virkkala. ”Ne ovat yhä suuremmassa vaarassa kadota Pohjolasta, koska pohjoisessa Jäämeri tulee vastaan.”
Miljoona lintuhavaintoa todistaa tuloksen
Tutkimus perustuu pitkäaikaiseen linnustonseurantaan samalla lintujen linjalaskentamenetelmällä. Tutkimuksen havaintoaiheisto koostui 94 lajin lähes miljoonasta (990 301 havaintoa) lintuhavainnosta, ja tulokset on nyt julkaistu kansainvälisessä Global Change Biology -julkaisusarjassa.
”Vapaaehtoisten lintuharrastajien tekemät laskennat ovat korvaamattomia, kun halutaan tutkia laaja-alaisesti lintukannoissa tapahtuvia pitkäaikaisia muutoksia. Jokainen linnustonseurannan laskenta on tärkeä osa kansallista ja kansainvälistä laskentaverkostoa”, kiittää Luonnontieteellisen museon lintulaskentoja koordinoiva intendentti Aleksi Lehikoinen.
Lisätietoja
Intendentti Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo, puh. 050 318 2340, etunimi.sukunimi@helsinki.fi
Johtava tutkija Raimo Virkkala, Suomen ympäristökeskus, puh. 0400 148 668, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkit