Kaupunkiseutujen keskusta-alueiden asema heikentynyt vähittäiskaupan keskittyessä niiden ulkopuolelle

Tiedote 28.4.2014 klo 11.19

Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus tiedottavat

Tänään julkistetun selvityksen mukaan kaupunkiseutujen keskusta-alueiden asema on asumisen näkökulmasta edelleen varsin vahva. Monilla kaupunkiseuduilla on kuitenkin keskusta-alueiden rinnalle muodostunut lähes yksinomaan kaupan ja autoilun varassa toimivia alueita, joihin kaupan kasvu on suurelta osin suuntautunut 2000-luvulla. Tämä on heikentänyt keskusta-alueiden asemaa vähittäiskaupan sijaintipaikkana. Keskusta-alueiden aseman heikkeneminen on ollut pitkään jatkunut trendi, joka ei ole seurantatietojen perusteella päättymässä.

Ympäristöministeriön Suomen ympäristökeskukselta (SYKE) tilaamassa selvityksessä esitetään menetelmä keskusta-alueiden ja niiden ulkopuolisten kaupan alueiden rajaamiseksi sekä tarkastellaan näiden alueiden kehitystä.

Suurimmalla osalla kaupunkiseutuja päivittäistavarakauppojen kokonaismyyntipinta-alaa sijaitsee enemmän kaupan alueilla kuin keskusta-alueilla. Viime vuosina myös perinteisesti keskustahakuiset erikoiskaupan toimialat, kuten vaate-, kirja- ja urheilukauppa, ovat alkaneet hakeutua keskustojen sijaan niiden ulkopuolisille kaupan alueille.

Sama kehitys näkyy myös työpaikkoja tarkasteltaessa: keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden vähittäiskaupan työpaikkamäärä on yli nelinkertaistunut 20 vuoden aikana. Vähittäiskaupan työpaikkojen määrä on kaupan alueilla kasvanut jo suuremmaksi kuin alakeskuksissa. Mikäli sama kehitys jatkuu, vuoteen 2020 mennessä kaupan alueiden työpaikkamäärä kasvaa myös kaupunkiseutujen pääkeskustoja suuremmaksi.

"Vähittäiskaupan keskittyminen keskustojen ja asuinalueiden ulkopuolelle heikentää kaupan lähipalvelujen saavutettavuutta ja ihmisten arkielämän sujuvuutta", ylitarkastaja Juha Nurmi ympäristöministeriöstä toteaa.

Toimintojen eriytyminen lisää liikennettä

Kaupan alan muutokset ovat olleet poikkeuksellisen nopeita ja näyttävät tuottavan sellaista yhdyskuntarakennetta, jossa eri keskuksilla on melko erilainen rooli.

"On kauppakeskuksia, kävelykeskustoja, hypermarket-keskuksia, paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan alueita ja erilaisia vapaa-ajan viettopaikkoja. Tämä merkitsee, että arjen asiointi- ja harrastusmatkat suuntautuvat entistä useampaan erilliseen paikkaan, mikä pahimmillaan uhkaa moninkertaistaa arkiliikkumisen määrän", erikoistutkija Antti Rehunen Suomen ympäristökeskuksesta sanoo.

Eri kaupunkiseutujen välillä on huomattavia eroja

Selvityksen tulosten mukaan kaupan alueet ovat kasvaneet lähes kaikilla kaupunkiseuduilla, mutta kehityksen vaikutus keskusta-alueiden elinvoimaisuuteen kaupallisina keskittyminä vaihtelee kaupunkiseutujen välillä. Joissain tapauksissa keskusta-alueiden kaupallinen vetovoima on heikentynyt huomattavasti ja kaupan alueet ovat nousseet työpaikkamäärillä mitattuna keskustoja suuremmiksi kaupan keskittymiksi.

Elinvoimaiset keskustat ovat kestävän ja toimivan yhdyskuntarakenteen kulmakivi.  Selvityksen perusteella keskustojen aseman turvaamisessa vähittäiskaupan sijaintiratkaisut ovat avainasemassa.  Suurimmilla kaupunkiseuduilla ratkaiseva kysymys on, rakentuuko kaupan palveluverkko monipuolisten keskusta-alueiden vai yksipuolisten kaupan alueiden varaan.

Selvityksen tunnuslukuja:

  • Yhdenmukaisella rajausmenetelmällä on tunnistettu koko maasta yhteensä 250 keskusta-aluetta ja 240 kaupan aluetta
  • Keskusta-alueille sijoittuu 40 prosenttia kaupunkiseutujen työpaikoista ja 20 prosenttia väestöstä
  • Vähittäiskaupan työpaikkamäärän kasvusta yli kaksi kolmasosaa on suuntautunut 2000-luvulla keskustojen ulkopuolisille kaupan alueille.
  • Keskusta-alueiden osuus vähittäiskaupan työpaikoista on pienentynyt kaupunkiseuduilla viimeisen 20 vuoden aikana 10 prosenttiyksikköä ja kaupan alueiden osuus kasvanut 18 prosenttiyksikköä.  
  • Keskusta-alueiden ulkopuolisten kaupan alueiden vähittäiskaupan työpaikkamäärä on yli nelinkertaistunut 20 vuodessa.
  • Viimeisen kolmen vuoden aikana valmistuneesta myymälä- ja liikerakennusten kerrosalasta vain noin 15 prosenttia on sijoittunut keskusta-alueille ja lähes 60 prosenttia kaupan alueille.

Liitteet:

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseudulla -selvitys

Selvityksen ydinhavainnot kiteyttävä ppt-esitys (pdf)

Lisätiedot:

Erikoistutkija Antti Rehunen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 550, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Ville Helminen, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 166, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ylitarkastaja Juha Nurmi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 208, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi


Kohderyhmä: