Tiedote 12.5.2014 klo 10.08
Jätevesineuvontaa Suomussalmella Ekopäivä-tapahtumassa 9.5.2014. Kuva: Kainuun jätehuollon kuntayhtymä
Vielä kahden kesän ajan on tehostetusti tarjolla ilmaista jätevesineuvontaa eri puolella Suomea. Jätevesineuvojat palvelevat netissä ja puhelimitse, mutta monin paikoin tehdään myös kiinteistökohtaista neuvontaa. Kiinteistökohtaiset jätevesijärjestelmät tulee saattaa ajan tasalle 15.3.2016 mennessä.
Jätevesineuvojan etsimisessä auttavat kunnan ympäristöviranomaiset ja rakennustarkastajat. Tietoa neuvontahankkeista saa verkosta:
Ympäristöministeriön rahoittamien 18 neuvontahankkeen lisäksi neuvontaa tarjotaan muissakin hankkeissa. Myös kuntien ympäristönsuojelutoimi neuvoo jätevesiasioissa.
”Jätevesineuvonta on tarkoitettu kaikille haja-asutusalueiden kiinteistönomistajille, joita jätevesien käsittelyn kysymykset askarruttavat tai oman jätevesijärjestelmän riittävyys mietityttää,” jätevesineuvoja Arja Lahtinen Pohjanmaan Jässi-jätevesihankkeesta kertoo.
”Kiinteistönomistajat saavat puolueetonta tietoa jätevesiasioista, vastauksia kysymyksiinsä sekä arvion siitä, onko oma jätevesijärjestelmä asianmukainen ja riittävä. Jätevesineuvoja myös opastaa, jos kiinteistönomistaja ei tiedä, kuinka jatkossa edetä esimerkiksi suunnitteluun ja toimenpidelupaan tai -ilmoitukseen liittyen”, Arja Lahtinen sanoo.
Mitä jätevesineuvonta on?
Jätevesineuvoja Niina Kinnunen Kainuun Nuotan neuvontahankkeesta kertoo, että neuvontakäynnin yhteydessä kiinteistölle annetaan tarvittaessa myös nykyisen järjestelmän huolto- ja käyttöohjeet sekä jätevesisuunnittelijoiden yhteystiedot.
Kainuussa neuvontaa tarjotaan erilaisissa tilaisuuksissa ja tapahtumien yhteydessä sekä kiinteistöillä.
”Kyläyhdistyksien ja kuntien kanssa järjestetään tilaisuuksia, joissa asukkailla on mahdollisuus esittää mieltä askarruttavia jätevesienkäsittelyyn liittyviä kysymyksiä. Yleisneuvonnan lisäksi tarjolla on myös kiinteistökohtaista neuvontaa vakituisesti asuttujen ja vapaa-ajan kiinteistöjen omistajille. Neuvontaa annetaan myös puhelimitse, sähköpostitse ja facebookin kautta”, Niina Kinnunen kertoo.
”Alueella palvelevan jätevesineuvojan yhteystiedot saa kunnan rakennustarkastajalta tai ympäristönsuojelusihteeriltä ja ne löytyvät myös Suomen ympäristökeskuksen sivuilta www.ymparisto.fi/hajajatevesineuvonta”.
”Näin meillä on aina tehty”
Monilla omakotitaloilla ainoa käsittelymenetelmä ovat vanhat saostussäiliöt eli ”sakokaivot”. Osa jäteveden kiinteästä aineesta jää saostussäiliöön, mutta suurin osa vesien lika-aineista kulkeutuu saostuskaivokäsittelyn jälkeen ympäristöön, pahimmillaan pohjaveteen tai talousvesikaivoon. Saostuskaivokäsittelyä on tehostettava ja täydennettävä kiinteistölle sopivalla jätevettä puhdistavalla käsittelyllä.
Miten toimia jos jätevedenkäsittelyä pitää tehostaa
Tärkeintä on palkata puolueeton ja pätevä suunnittelija, koska jäteveden käsittelylle on monia vaihtoehtoja ja niiden soveltaminen riippuu kiinteistön olosuhteista. Ammattitaitoinen suunnittelija selvittää muun muassa kuntakohtaiset vaatimukset ja sen, onko alueella viemäröintisuunnitelmia lähitulevaisuudessa.
Suunnittelija auttaa kiinteistönomistajaa valitsemaan mahdollisista vaihtoehdoista kiinteistölle sopivimman, jotta virheinvestoinneilta vältytään. Suunnittelija selvittää myös mahdollisuuden vesijakeiden erotteluun, eli käymäläveden erotukseen muusta jätevedestä, tai kokonaan vedettömän käymälän käytön.
Yleisimmät käsittelymenetelmät
Jäteveden käsittelyn toimiviksi todetuista menetelmistä yleisimpiä ovat maahanimeytys, maasuodatus, laitepuhdistamo ja umpisäiliö.
-
Maahanimeytys ja maasuodatus, joita kutsutaan myös maaperäkäsittelyksi, perustuvat maa-aineksen kykyyn sitoa ja hajottaa jäteveden sisältämiä haitta-aineita.
-
Laitepuhdistamot ovat yleisimmin tehdasvalmisteisia biologis-kemiallisia järjestelmiä, joissa haitta-aineita hajotetaan aktiivilietteessä tai suodatinmateriaalin päällä kasvavan pieneliöstön sekä kemikaalien avulla.
-
Umpisäiliössä säilytetään jätevettä väliaikaisesti.
Käsittelytarve ja sopiva menetelmä riippuu jäteveden määrästä ja laadusta. Ns. ”mummonmökillä” riittää pienempi ja edullisempi ratkaisu.
Tietoa puhdistusmenetelmistä ja puolueettomista tutkimuksista
Lisätietoa
Suunnitteluinsinööri Johanna Kallio, Suomen ympäristökeskus SYKE, puh. 0295 251 256, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Asiantuntija (haja-asutuksen jätevedet) Minttu Peuraniemi, Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry, 019 5682 969, etunimi.sukunimi@vesiensuojelu.fi
Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus, puh. 0295 251 135, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi
Linkkejä
(SYKE)
Kiinteistön jätevesien käsittely (www.ymparisto.fi/hajajatevesi) (SYKE)
Suomen Vesiensuojeluyhdistysten Liitto ry