Väitös: Uusilla levien mallinnusmenetelmillä edistetään rehevöityneiden järvien kunnostusta

Tiedote 6.6.2014 klo 9.56

Pojat lautalla aurinkoisena kesäpäivänä (Kuva: Marita Björkström)

Kuva: Marita Björkström (ympäristöhallinnon kuvapankki)

Perinteisten levä- eli kasviplanktonmallien rinnalle on nousemassa uudentyyppisiä menetelmiä, joiden avulla voidaan mm. tukea järvien kunnostusta ja hoitoa. Perjantaina tarkastettavassa Anita Pätysen väitöskirjassa erityisen lupaavaksi menetelmäksi osoittautuivat rakenneyhtälömallit.

”Yksittäisille järville saatiin mielenkiintoisia ennusteita. Esimerkiksi Säkylän Pyhäjärvelle mallisovellus antoi viitteitä siitä, että mikäli lämpötilat tulevaisuudessa nousevat, voivat sinilevät runsastua muiden leväryhmien kustannuksella. Tämä tapahtuisi siitä huolimatta, että järven ravinnepitoisuudet pysyisivät ennallaan”, väittelijä Anita Pätynen kertoo.

Mallien avulla voidaan tarkentaa järviekosysteemin vuorovaikutusten hahmottamista ja tehdä ennusteita. Tämä on keskeisessä roolissa, kun halutaan ennakoida ilmastonmuutoksen vaikutuksia järvien kasviplanktoniin ja erityisesti haitallisten massaesiintymien syntyyn.

Mallit vaativat jatkuvaa kehittämistä

Anita Pätynen tarkasteli tutkimuksessaan kolmen erilaisen mallinnusmenetelmän soveltuvuutta järvien kasviplanktonin tutkimuksessa sekä järvien hoidon ja kunnostuksen tukena. Yhtenä niistä oli SYKEssä kehitetty LRR-mallityökalu, joka on tarkoitettu erityisesti kunnostuksen tarpeisiin. Mallisovellusten avulla tutkittiin myös tarkemmin pilottijärvien kasviplanktonin runsauteen ja kasviplanktonyhteisön rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. 

Yhtenä tutkimuksen päätavoitteena oli herättää keskustelua eri mallinnusmenetelmien vahvuuksista ja heikkouksista sekä niiden oikeanlaisesta ja tehokkaasta käytöstä.  Tämä tukisi osaltaan kasviplanktonmallien, mutta myös muiden ekologisten mallien, jatkokehitystä ja käyttöä.

Väitöstilaisuus ja -kirja

Anita Pätysen väitöstilaisuus on perjantaina 6.6.2014 klo 12 Jyväskylän yliopiston Ambiotica rakennuksessa, Survontie 9, sali YAA303.

Vastaväittäjänä on professori Wolf Mooij (Netherlands Institute of Ecology), ja kustoksena toimii professori Roger Jones (Jyväskylän yliopisto). 

Ohjaajina toimivat professori Roger Jones Jyväskylän yliopistosta ja tutkimusjohtaja, dosentti Timo Huttula sekä tekniikan tohtori Olli Malve Suomen ympäristökeskuksesta. Väitöskirjatyön ajan Pätynen on ollut ulkopuolisena tutkijana Suomen ympäristökeskuksen Jyväskylän toimipaikassa.

Väitöskirjatyötä rahoittivat Maj ja Tor Nesslingin säätiö, VALUE tutkijakoulu sekä Maa- ja vesitekniikan tuki ry.

Väitöskirja on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Biological and Environmental Science, numerona 282, 46 s., Jyväskylä 2014, ISSN: 1456-9701, ISBN: 978-951-39-5700-1. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. 040 805 3825, myynti@library.jyu.fi

Lisätietoja

Ulkopuolinen tutkija Anita Pätynen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 533

Viestintäasiantuntija Katri Haatainen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi, puh. 0295 251 135

Lisätietoa verkossa

Väitös: 6.6.: Mallit apuna kasviplanktonin runsauteen vaikuttavien tekijöiden tarkastelussa ja järvikunnostusten tukena (Jyväskylän yliopiston tiedote 22.5.2014)

Vesimuodostumakohtaisen kuormituksen vaikutus ja vähennystarpeen arviointi – LLR (SYKE)

SYKEn vesistövaikutukset ryhmä (SYKE)


Kohderyhmä: